Henkilökuvassa Porin seudun Elämäntapayhdistyksen Heikki Kemppainen

Heikki Kemppainen

Ikä: 76

Harrastukset: Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta

Motto: Auta lähimmäistäsi, niin lähimmäinenkin auttaa itseään (tai savolaisittain ihtiään).

 

Missä yhdistyksessä toimit ja mikä on roolisi siinä? Millaista toimintaa yhdistyksellänne on?

Toimin puheenjohtajana Porin seudun Elämätapayhdistys ry:ssä. Meillä on uusi puheenjohtaja haussa ensi keväänä, mutta olen itse edelleen kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä. Yhdistyksen historia juontaa juurensa Raittiusjärjestöihin. Kun yhdistyksemme entinen kattojärjestö Elämäntapaliitto käynnistyi 1993, tulin sen hallitukseen Kansan Raittiusliitosta.

Juhlistimme juuri yhdistyksemme 45/20 v. juhlia laskentatavasta riippuen. Siinä on 25 vuotta työväen raittiusliikettä ja sitten 20 vuotta elämäntapatoimintaa. Mukana juhlimassa olivat vanhojen yhdistysten jäsenten lisäksi Kunnon Elämä ry:n sihteeri Antti Honkonen ja EHYT ry:n aluetyöntekijä Riitta Sattilainen, jotka tuntevat minut ja yhdistyksen jo vuosien ja vuosikymmenten takaa. Yhdistyksemme toiminta painottuu nykyään koulutustoimintaan yhteisyössä eri tahojen kanssa (mm. Sivis, Soste, Satakunnan yhdistysverkosto ja Yhteisötalo Otava) sekä paikallisten järjestöverkostojen kehittämiseen.

 

Miksi lähdit alun perin mukaan yhdistystoimintaan? Mikä siinä on parasta?

Taustani on alun perin urheilupuolelta, josta olen oppinut oman tapani pyörittää yhdistystoimintaa. Urheilu-ura kilpailuna jäi parikymppisenä loukkaantumisiin, mutta liikunta ja sen järjestötoiminta tuli keskeiseksi ja nyttemmin olen toiminut yhteiskuntapoliittisella alueella. Työttömyys- ja asunnottomuusteema on ollut aina lähellä sydäntä ja olen itse työskennellyt myös sillä kentällä kuntasektorilla ja työhallinnossa opetustyön lisäksi. Kuntauran alussa on pätkä urheilu-, nuoriso- ja raittiusohjaajana. Olen mukana myös muissa yhdistyksissä, seurakunnan toiminnassa ja toiminut Pelastusarmeijan miesten piirissä ja joulupadan patavahtina. Vapaaehtoistoiminnassa parasta on ehkä se, kun voi jakaa muillekin sen minkä itse saan ja rohkaista muita kulkemaan. Ei pidä kuitenkaan unohtaa itseään auttaessaan muita.

 

Mitkä kokemukset ovat jääneet mieleen vuosien varrelta yhdistystoiminnasta?

Vuodet ovat olleet antoisia. Olen aina arvostanut kokemusasiantuntijuutta, siihen pääsin tutustumaan jo työni kautta Aklinikalla 40 vuotta sitten. Minulla itsellänikin on kokemusta ns. tiskin molemmilta puolilta.

 

Millaiselta tulevaisuus yhdistyksessä näyttää?

Yhtenä tulevaisuusskenaariona näen, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Porin seudulla kansalaistoimijoiden verkostossa, jossa ovat mukana EHYT ry:n paikalliset jäsenyhdistykset vahvistuneena sekä kolmannen sektorin päihdealan palveluntuottajat yhdessä ja omissa yhteistyöverkostoissaan vaikuttamassa sekä soten kentän toimintaan että alueelliseen päihdeasioiden käsittelyyn. Tärkeänä näen yhteisen toiminnan säädöstön uudistamisen. Koulutusyhteistyö on tärkeää jatkossakin ja toimii hyvin tällä hetkellä Yhteisötalo Otavan kautta – toivottavasti näin on tulevaisuudessakin.

Ehkäisevä työ on ihmisiä kiinnostava asia, mutta haasteena on se, miten herätellään ihmisiä mukaan. Ehkäisevään päihdetyöhön liittyvät teemat koskettavat jollakin tapaa jokaista ihmistä. Toiveena on, että ihmisille löytyisi pieniä tehtäviä, joiden kautta voi tulla mukaan. Strategiset linjaukset ovat tarpeellisia: ne turvaavat jo pienenkin toiminnan ja estävät turhan poukkoilun. Pieni paljastus ensi kevään suunnitelmista tähän loppuun: yhdistyksen nimi on tarkoitus muuttaa Porin seudun EHYT ry:ksi ensi keväänä.

 

Teksti: Teresa Tenkanen, kuva Johanna Sointula