Harrastukset tukevat päihteettömyyttä

Rullalauta.

Mikkelin teatterin katsomossa kohtaa kaksi miestä, jotka tuntevat nuorten, urheilun ja kulttuurin maailman. Jääkiekkoseura Juniori-Jukurien toiminnanjohtaja Kimmo Liukkonen sekä Mikkelin teatterin teatterikuraattori ja näyttelijä Jimmy Asikainen kättelevät ja alkavat pohtia harrastusten ja päihteettömyyden yhteyttä.

Miten lasten ja nuorten itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä voitaisiin vahvistaa?

Kimmo Liukkonen (KL): Joukkuelajeissa on pakko oppia sosiaaliseen käyttäytymiseen ja tiettyjen auktoriteettien kunnioitukseen. Porukasta saa tukea ja onnistumisia. Pitäisi löytää keinoja, joilla päästään kohtaamaan seurojen ulkopuolelle jääviä ja tarjota enemmän matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua.

Jimmy Asikainen (JA): Esimerkiksi teatterin keinoin. Hyvä esimerkki on teatteriesitys, jonka olen tehnyt sosiaalisesti syrjäytyneiden 18–28-vuotiaiden kanssa. Eräs heistä ei aiemmin uskaltanut kävellä torin poikki. Nyt hän on esityksen pääroolissa. Teatteriammattilaiset voisivat opettaa elämäntaitoja ja kulttuuria peruskouluissa. Vuorovaikutuksen opettelua pitäisi lisätä jo ala-asteiässä.


Kimmo Liukkonen (vas.) vetämä Juniori-Jukurit on palkittu vuonna 2016 Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustuksella. Jimmy Asikainen ohjaa teatteria syrjäytymisuhan alla oleville nuorille.

Miten saadaan harrastamaan myös ne lapset ja nuoret, joilla ei ole varaa tai joiden vanhemmat eivät patista?

KL: Mikkelissä siinä on onnistunut MAHL, Mikkelin alueen harrasteliigat -seura. Se tarjoaa paitsi aikuisille myös lapsille ja nuorille ilmaisia tai hyvin edullisia mahdollisuuksia harrastaa: muun muassa leirejä, fudista, salibandyä ja korttelikiekkoa. Jääkiekkoliitolla on myös iso tukijärjestelmä, jossa jaetaan varoja vähävaraisten lasten harrastuksiin.

JA: Tarjoamalla ilmaiset joukkoliikennekyydit kaikille peruskouluikäisille lapsille ja nuorille, kuten Mikkelin kaupunki on luvannut tehdä. Sillä tavalla pääsee harrastamaan, vaikka vanhemmat eivät voisi kyyditä. Valtio voisi myös korvamerkitä kulttuuritukia vain lastenkulttuuriin, jolloin voisimme tarjota päiväkodeille ja kouluilleesityksiä ja kulttuurikasvatusta.

Toteutuuko päihteettömyys harrastusten parissa?

KL: Nuuskaa käytetään jääkiekkopiireissä edelleen, sitä en kiistä. Väittäisin silti, että se on urheilupiireissä vähentymässä. Nuorten urheiluharrastuksissa vaatimukset ja harjoitusmäärät ovat nykyisin todella kovia ja kilpailu on kiristynyt, mikä omalta osaltaan ohjaa päihteettömyyteen.

JA: Nuorten kohdalla en olisi huolissaan vain päihteistä vaan siitä, muistavatko he levätä. Jos on ollut Whatsapissa vielä kello 3.30, kahdeksaksi kouluun meno on tahmaista.

Mikä kiinnostaa nuoria tällä hetkellä?

JA: Tuntuu, että ei mikään. Mutta kun mielekästä tekemistä löytyy, kiinnostus voi herätä. Vuodessa sain syrjäytyneet nuoretkin kiinnostumaan teatterista ja näyttelemään, vaikka kukaan ei olisi uskonut.

KL: Jääkiekon puolella nuorten kiinnostus kiekkoon on erittäin vahva. Muutamilla jopa niin vahva, että koulunkäynti kärsii. Urheiluharrastuksenkaan kiinnostavuus ei saa kasvaa liian suureksi, koska se syö tilaa muulta sosiaaliselta verkostolta ja muilta elämän osa-alueilta kuten taiteelta.

Miten kunta voisi tukea nuorten edullista harrastamista?

JA: Ruotsissa on hyviä esimerkkejä: joka pikkukylässä on jäähalli ja tekonurmi eikä siellä lue, että ”Älä astu nurmikolle”. Mentaliteetti on sallivampi.

KL: Lähiliikuntapaikkoja lisäämällä. Esimerkiksi skeittiparkit ovat pieniä hyviä tekoja.

Millaisia kulttuuriharrastuksia Mikkeli tarjoaa lapsille ja nuorille?

JA: Kansalaisopistolla on mahdollisuus harrastaa lapsi- ja nuorisoteatteria eri ryhmissä. Sosiaalitoimen

palveluihin kuuluu pian myös draamaopetusta nuorille aikuisille. Haaveilen siitä, että Mikkelissä

olisi oma nuorisoteatteri, jota kaupunki tukisi esimerkiksi antamalla ilmaisia tiloja. Kotkassahan

nuorisoteatteri liikuttaa jo yli 500 nuorta.

Mitä muuta se voisi tarjota?

JA: Mikkelissä on tehty hyviä satsauksia, mutta lasten ja nuorten liikuntaan ja kulttuuriin voisi laittaa paljon enemmän rahaa. Moni nuori haluaa muuttaa Mikkelistä pois heti kun pääsee, ja sille pitäisi tehdä jotain.

KL: Pienissä kunnissa syntyvyys vähenee. Eri kuntien urheiluseurojen on tehtävä yhteistyötä, jotta niihin riittäisi harrastavia lapsia. Kun ryhmiä ja valmentajia on riittävästi, ja jokaiselle löytyy oma taitotaso, lapset ja nuoret pysyvät paremmin harrastusten parissa. Elinvoimaisessa kunnassa myös päihteettömyys on paremmalla tolalla.

Kimmo Liukkosen (vas.) vetämä Juniori-Jukurit on palkittu vuonna 2016 Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustuksella. Jimmy Asikainen ohjaa teatteria syrjäytymisuhan alla oleville nuorille.

Teksti: Elina Jäntti Kuva: Paula Myöhänen. Artikkeli on julkaistu EHYT Teema -lehdessä 11