EPT-verkosto: EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen investointisuoja uhkana hyvinvoinnille
Tupakkayhtiö Philip Morris vaatii Australian valtiolta korvauksia, koska maan parlamentti sallii tupakan myynnin ainoastaan sellaisissa pakkauksissa, joiden ainoa kuvitus koskee tupakan terveyshaittoja. Voimayhtiö Vattenfall puolestaan vaatii Saksalta miljardikorvauksia päätöksestä luopua ydinvoimasta ja sulkea hiilivoimala Hampurissa.
Edellä kuvatut esimerkit ovat ajankohtaisia ja liittyvät valmistelussa olevaan EU:n ja USA:n vapaakauppasopimukseen. Sopimuksen on tarkoitus poistaa esteitä kaupan tieltä. Ongelmallinen kohta liittyy sopimukseen mahdollisesti sisällytettävään investointisuojaan, jonka kautta sijoittajalla olisi oikeus viedä syrjiväksi katsomansa käytäntö kansainväliseen välitysmenettelyyn. Oikeus ei koske yksinomaan suoraan ulkomaista sijoittajaa syrjiviä käytäntöjä vaan myös tilanteita, jossa sijoittaja katsoo, että sille tavalla tai toisella tehdyt lupaukset on petetty. Esimerkiksi kansallisen lainsäädännön muutos, joka mahdollisesti heikentäisi ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen kannattavuutta, avaisi sijoittajalle mahdollisuuden vaatia korvauksia menetetyistä tuotoista.
Kansainväliset yhtiöt seuraavat tarkkaan kansallista lainsäädäntöä ja nostavat herkästi kanteita, mikäli katsovat lainsäädännön uhkaavan liiketoimintaansa. Vapaakauppasopimuksen investointisuojaehdotuksen mukaisesti päätökset ratkaistaisiin välimiesmenettelyn kautta. Käytännössä tämä tarkoittaisi julkisen vallan siirtoa välityselimelle, jossa muutama henkilö saisi päättää siitä, millaisia lakeja kansallisesti voidaan säätää ja miten lakia tulkitaan. Tämä on vastoin demokratian pelisääntöjä ja yleistä oikeudentajua.
Terveyden edistämisen näkökulmasta sijoittajasuoja on monessa suhteessa ongelmallinen. Sijoittajasuoja voi vaikeuttaa esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia, jos uhkana on, että sinänsä hyvä ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntömuutos voi tuottaa riskin ulkomaisten sijoittajien korvausvaatimuksista. Jos vapaakauppasopimus olisi jo voimassa, Suomessa suunnitellut tupakkalain tiukennukset olisivat käytännössä vaarassa ja liikkumavara esimerkiksi alkoholimainontaa tai rahapelien markkinointia koskeviin rajoituksiin kaventuisi olennaisesti. Käytännössä bisneksen etu asettuisi päätöksenteossa helposti terveyden ja hyvinvoinnin kysymysten edelle.
Ehkäisevän päihdetyön verkosto ei vastusta kansainvälisiä investointeja Suomeen. Verkostoon kuuluvat toimijat toivovat kuitenkin avointa keskustelua sopimusneuvotteluiden sisällöistä ja pitävät tärkeänä, ettei kuvatun kaltaista, välimieskäsittelyn mahdollistavaa sijoittajasuojaa sisällytetä sopimukseen. On tärkeää muistaa, että suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on samalla myös vastuullista taloudenhoitoa.
Lisätietoja:
Kristiina Hannula
Ehkäisevä päihdetyön verkoston puheenjohtaja
p. 040 701 5207
Ehkäisevän päihdetyön verkosto kokoaa yhteen 35 Suomen merkittävintä päihdetyön asiantuntijajärjestöä. Verkoston visio on yhteiskunta, jossa on vähemmän päihteitä ja enemmän hyvinvointia. www.ehyt.fi/ept-verkosto
