EHYT liittyi Mielenterveyspooliin
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on hyväksytty Mielenterveyspoolin uudeksi jäseneksi 21.3. pidetyssä kokouksessa. Mielenterveyspoolissa on mukana 33 mielenterveysalan toimijaa. EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen korostaa, että ehkäisevä päihdetyö on olennaisesti yhteydessä mielen hyvinvointiin.
Mielenterveyspoolin tavoitteena on vahvistaa väestön mielenterveyttä yhteiskuntapolitiikan kautta, muun muassa vaikuttamalla päättäjiin ja lainvalmisteluun sekä osallistumalla julkiseen keskusteluun.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli EHYTille yksi merkittävä syy tulla mukaan Mielenterveyspooliin.
”Mielenterveyspooli on hyvä yhteistyöpaikka ja merkittävä toimija mielenterveys- ja päihdehaasteiden esiin nostamisessa ja vaikuttamisessa. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, sillä niiden taustalla vaikuttavat samankaltaiset syyt ja ilmiöt. EHYT tukee toiminnallaan mielenterveystaitoja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta ja saavutettavuutta”, kertoo Mikkonen.
Mielenterveyttä edistetään monilta osin samoin keinoin kuin ehkäisevää päihdetyötä. EHYT tukee toiminnallaan mielenterveystaitoja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuutta ja saavutettavuutta.
Mielenterveyden ongelmien ja haitallisen päihdekäytön taustalta löytyy samankaltaisia syitä.
”Ilmiöt liittyvät usein toisiinsa. Päihteiden käyttö voi aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä ja mielenterveyden haasteet voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä”, kuvaa Mikkonen.
Tällä hetkellä on tärkeää nostaa vaikuttavaa ehkäisevää työtä osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Sekä mielenterveyden edistämistä että ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnankin tasoilla.
”Päihdeasiamiestoiminnassa keskeisiä mielenterveyteen liittyviä tavoitteita ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys sekä tuki mielenterveys- ja päihdelainsäädännön noudattamiseksi hyvinvointialueilla”, kertoo Mikkonen.
Mikkonen näkee erityisen ongelmallisena sen, että niin sanottujen kaksoisdiagnoosipotilaiden oikeus kokonaisvaltaiseen hoitoon ja palveluun ei toteudu.
”Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa estää tarvittavaa hoitoa ja apua molempiin ongelmiin”, hän peräänkuuluttaa.
