Ehkäisevä päihdetyö nuorten parissa vaatii panostuksia
Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (VANUPO) 2024-2027 nuorten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota, mutta päihteiden ja pelaamisen vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja elinympäristöön ovat sen sijaan jääneet huomiotta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että hallituskaudella kiinnitetään erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön lasten ja nuorten toiminnassa. VANUPO:n luonnoksesta tämä on kuitenkin jäänyt pois. Yhteiskunnan päätöksenteon tulisi ensisijaisesti suojella nuoria päihdehaitoilta.
Vaikka nuorten päihteiden käyttö on osittain vähentynyt, päihteet vaikuttavat edelleen monin tavoin nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. On tärkeää huomata, että päihteiden käyttö on jakautunut voimakkaasti eri sosioekonomisiin ryhmiin, mikä korostaa tarvetta entistä tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn. Erityisesti rahapelijärjestelmään, alkoholiin ja uusiin nikotiinituotteisiin liittyvät politiikkamuutokset uhkaavat tätä positiivista kehitystä, ja siksi on tärkeää panostaa ehkäisevään päihdetyöhön nuorten parissa.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomea tehostamaan toimia nuorten huumeiden ja alkoholin käytön sekä tupakoinnin ehkäisemiseksi. Lisäksi suositusten mukaan Suomen tulisi varmistaa, että lapset ja nuoret, joilla on pelihäiriöitä, peliriippuvuutta tai muita verkkoriippuvuuden muotoja, saavat tarvittavaa apua ja tukea. YK:n lapsen oikeuksien komitean antamia suosituksia ei kuitenkaan huomioitu VANUPO:ssa. EHYT pitää komitean suosituksia tärkeinä suuntaviivoina lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Ne tulisikin ottaa vahvemmin osaksi valtion nuorisopolitiikkaa.
Nuori voi kokea päihdehaittoja myös ilman, että itse käyttää päihteitä, sillä aikuisten päihteiden käyttö vaikuttaa monella tapaa nuorten hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen. Arviolta noin 70 000 lasta tai nuorta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. VANUPO:ssa tulisikin huomioida paremmin kansalaisjärjestöjen rooli hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjinä.
VANUPO:ssa nuorten hyvinvoinnille ei myöskään aseteta mitattavia tavoitteita. Tavoitteiden tarkentaminen on tärkeää toimenpiteiden tuloksellisuuden osoittamiseksi. Vaikuttavat tulokset vaativat myös taloudellisia resursseja. Vaikuttavuutta haastavat hallitusohjelmassa esitetyt yli 200 miljoonan euron leikkaukset nuoriso, liikunta- ja kulttuurialalle sekä sote-järjestöille.
Nuorten kanssa toimivilla aikuisilla on merkittävä rooli ehkäisevässä päihdetyössä. Rooli tulisi tunnistaa paremmin, ja nuorten parissa toimiville tulisi tarjota vaikuttavia keinoja puuttua päihde- ja pelihaittoihin yksilö- ja yhteisötasolla. Yhteiskunnan laaja-alainen sitoutuminen ja panostukset voivat taata nuorten terveen kehityksen ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa.
Lue EHYTin lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan.
***
VANUPO eli valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja sekä linjata nuorisotyötä ja -toimintaa. Vuosien 2024–2027 teemana on nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen monialaisin toimenpitein.
