Päihdehaittojen miljardikustannukset ja alkoholialojen ”menetykset” on tärkeää suhteuttaa MYÖS EHYT RY TOIVOO TOLKKUA ALKOHOLIASIOIHIN

– On hienoa, että alkoholista ja alkoholipolitiikasta käydään parhaillaan aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. EHYT ry ymmärtää hyvin esimerkiksi Tolkku käteen -mielenilmauksen taustalla olevien ravintolayrittäjien huolen yritystensä kannattavuudesta, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

– Suomessa on tapahtunut iso ravintola- ja alkoholikulttuurin muutos viime vuosikymmeninä. Samalla kun esimerkiksi yöravintoloita on kymmenen kertaa enemmän kuin joitain vuosikymmeniä sitten, on juominen on siirtynyt koteihin. Muutos on ollut ongelmallinen paitsi ravintoloiden, myös päihdehaittojen näkökulmasta, Aalto-Matturi jatkaa.

– Olisikin hyvä löytää keinoja, joilla ravintolat voisivat saada takaisin osan ruokakaupan keskioluelle menettämästään markkinaosuudesta. Koska alkoholi ostopaikasta riippumatta aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle massiiviset haittakustannukset, on ravintola-alaakin koskevat ratkaisut kuitenkin tehtävä päihdehaittojen vähentämisen, ei ravintola-alan toimintaedellytysten vahvistamisen näkökulmasta.

– EHYT ry pitää ainakin harkinnan arvoisena esimerkiksi anniskelun alv-veron alentamista ja happy hour -kiellon purkamista ravintoloilta. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin, että ravintolat eivät ulkoista vastuuta julkiselle vallalle vaan toimivat itse ravintolakulttuurin muuttamiseksi. Yöravintoloiden määrän valtava kasvu ei ole ollut eduksi alalle, vaan pikemminkin sen seurauksena myöhentynyt ravintolaelämä on tyhjentänyt ravintolat iltaisin. Osa ravintoloista onkin jo ryhtynyt onnistuneesti esimerkiksi aikaistamaan ohjelmapalveluitaan. Tässä tarvittaisiin nyt koko toimialan yhteistyötä ja keskinäistä solidaarisuutta.

– EHYT ry toivoo, että perjantaisen mielenosoittajaryhmän suunniteltu siirtyminen Eduskuntatalon portailta ravintoloihin ennakoisi uudenlaista alkuiltaan painottuvaa ravintolakulttuuria. ”Aikaisemmin sisään – aikaisemmin ulos” tukisi tiukassa tilanteessa myös koko maan talouselämää, joka ravintolakulttuurin muutoksesta huolimatta toimii edelleen aamutuottavuutta edellyttävässä rytmissä. Alkoholiin liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen siirtyminen kodeista ravintoloihin ja ravintolaan menon rytmin aikaistuminen toimisi niin artistien kuin henkilökunnan parhaaksi, laskee EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. – Haastaisimmekin mielellämme suomalaisia yhteisiin talkoisiin ravintolakulttuurin muuttamiseksi tuohon ”Aikaisemmin sisään – aikaisemmin ulos” -suuntaan.

 

Alkoholialojen ”menetykset” suhteutettava päihdehaittojen miljardikustannuksiin

Tolkku käteen -tilaisuudella pyritään vaikuttamaan käynnissä olevaan alkoholilain kokonaisuudistukseen. Samaan pyrkii myös eilen julkistettu Newsbrokersin Suomalaisen alkoholipolitiikan edunsaajat -raportti, joka antaa kuvan, että päihdehaittojen ehkäiseminen tulisi Suomelle kalliiksi.

– On selvää, että alkoholia myyvät elinkeinoalat kantavat huolta alkoholinkulutuksen vähentymisestä ja sen merkityksestä omalle liiketoiminnalleen. Koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta hyödyt ja haitat menevät kuitenkin toisin päin, Aalto-Matturi muistuttaa. – Alkoholi tuottaa Suomelle vuosittain noin 6-7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Niillä maksettaisiin esimerkiksi koko vanhustenhoito ja vielä lapsilisät päälle. Jos alkoholinkulutus saataisiin vähentymään lähelle Ruotsin ja Norjan tasoa, noin 8 litraan asukasta kohti, säästettäisiin arviolta 1-2 miljardia euroa. Tällä tasolla suomalainen alkoholinkulutus oli vielä 1990-luvulla, joten tavoite ei ole mahdoton.

– Päihdehaittojen miljardikustannukset lankeavat sekä yritysten että veronmaksajien maksettavaksi. Kun siis alkoholielinkeino laskee erilaisia ”menetyksiä”, on ne osattava suhteuttaa alkoholihaittojen isoon kuvaan. Kohtuullinen sääntely vähentää todistetusti sekä kokonaiskulutusta että päihdehaittoja nopeasti. Uuteen alkoholilakiin suunniteltu sääntely tuottaa Suomelle monin verroin enemmän euroja kuin mitä muutokset mahdollisesti toisivat menetyksinä muutamille elinkeinoille.

– Samoin on muistettava, että maltillisten alkoholiveron korotusten myönteinen vaikutus verotuottoihin ja päihdehaittojen kustannuksiin on monin verroin suurempi kuin korotusten vaikutus matkustajatuonnin kasvuun Virosta.

Päihdehaittojen vähentämisen keinovalikoimassa on kolme limittäin toimivaa menetelmää: sääntely, ihmisiä kohtaava ehkäisevä ja korjaava päihdetyö sekä valistus. Sääntelyllä saadaan tilastojen valossa aikaan nopeita muutoksia kun taas kulttuurin muutoksen tukeminen on pitkäjänteistä työtä.

 

Liitteet:

Alkoholielinkeino vs. talouden iso kuva

Miten alkoholiveron korotus vaikuttaa?