Mitä tulisi tehdä, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Terveyserojen kaventamiseen tarvitaan laaja-alaisempaa ennaltaehkäisevää yhteistyötä

Tutkimusten mukaan terveyteen vaikuttavia taustatekijöitä ovat esimerkiksi elinolot, varhaiskasvatus, tulotaso ja työmarkkina-asema. Ne vaikuttavat kansanterveyteen usein jopa merkittävämmin kuin terveyskäyttäytyminen tai terveyspalvelut.

Mikkosen mielestä markkinaehtoisuuden lisääntyminen terveyspalveluissa ei helpota yhteistyötä terveyden edistämisessä.

”Yhteistyöhön ei nähdä samanlaista tarvetta silloin, kun terveys ymmärretään kapeasti vain terveyspalvelujen järjestämisenä ja ihmisten elintapoja, kuten ruokaa, liikuntaa ja päihteitä, koskevina valintoina.”

Mikkosen mukaan sote-uudistuksessa iso kysymys on se, miten maakunnat pystyvät varmistamaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisen sujuvan yhteistyön, koska sen ohjaaminen etupäässä sopimuksin ja sanktioin hyödyttää pahimmillaan vain juristeja.

Sosiaali- ja terveyshaittoja on alettu normalisoida

Mikkonen hallitsee terveyspolitiikan kokonaiskuvan lähes parinkymmenen vuoden kokemuksellaan sosiaali- ja terveyspolitiikasta kotimaassa ja ulkomailla. Viimeksi hän on tutkinut yhteistyön edellytyksiä terveyden edistämisessä väitöskirjassaan, joka tarkastettiin toukokuun alussa Yorkin yliopistossa Torontossa.

Mikkonen oli terveyttä edistäviä hankkeita koordinoidessaan ja arvioidessaan nähnyt yhteistyön vaikeuden käytännössä ja halusi tutkimalla selvittää, miten hallinnonalojen välisiä esteitä voitaisiin ylittää.

Suomesta Mikkonen ottaa esimerkiksi terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin, jota on yritetty tuoda vahvemmin yhteiselle agendalle, mutta joka on törmännyt poliittisen tahdon puutteeseen. Tästä tuore esimerkki on alkoholilain uudistus, jolla helpotettiin juomien saatavuutta, vaikka sen tiedetään olevan tuhoisaa huono-osaisimmille.

Hänestä on huolestuttavaa, että esimerkiksi alkoholipolitiikalla vältettäviä haittoja, kuten alkoholikuolemia, huostaanottoja ja järjestyshäiriöitä, on ruvettu jossain määrin pitämään normaaleina.

Mikkonen sanoo, että sote-uudistuksessa terveyden edistämisen jääminen kunnille voi tarjota hyvän mahdollisuuden syventää ennaltaehkäisevää yhteistyötä.

− Se luo tilaisuuden lähestyä ennaltaehkäisevää työtä uudella tavalla ja miettiä kaiken muun kuin terveyspalvelujen, kuten esimerkiksi pyöräteiden, viheralueiden tai varhaiskasvatuksen, vaikutusta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, hän sanoo.

 Juha Mikkonen väitteli toukokuussa

Juha Mikkonen, 37, väitteli toukokuun alussa terveyspolitiikan ja -hallinnon tohtoriksi Yorkin yliopistossa Torontossa. Väitöskirjassaan hän tutki, mikä estää ja mahdollistaa hallintorajojen ylittämisen kansalaisten terveyden edistämiseksi tehtävässä yhteistyössä WHO:n Euroopan alueella. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös kansallisen tason toimintaan.                                                            

Mikkosella on monipuolinen työkokemus terveyden edistämisestä tutkijana ja kansalaisjärjestöistä. Hän toimi jo nuorena aktiivisesti opiskelu- ja nuorisojärjestöissä ja oli muun muassa yksi vuonna 2006 kansalaisaktivismina käynnistyneen Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -hankkeen aineiston pääkerääjistä.

Kansainväliseen toimintaan Mikkonen ponnisti Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN) kautta. Mikkonen työskenteli opiskelun ja tutkimustyön ohessa kymmenen vuotta Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n perustajajärjestössä Elämäntapaliitossa.

Ennen siirtymistään EHYTin toiminnanjohtajaksi viime marraskuussa hän työskenteli koordinaattorina Suomen Mielenterveysseurassa. Sitä ennen Mikkonen toimi muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n konsulttina ja yliopistotutkijana Kanadassa.

Lue
Juha Mikkosen väitöskirja Intersectoral Action for Health: Challenges, Opportunities, and Future Directions in the WHO European Region >
Väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä >
Juha Mikkosen esitys luentotilaisuudesta (pdf)
 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
p. 050 527 4780
juha.mikkonen@ehyt.fi