Kysely: Eduskuntavaaliehdokkaat lisäisivät rahoitusta päihdehaittojen ehkäisyyn

Eduskuntavaaliehdokkaat kaikista eduskuntapuolueista olisivat heille suunnatun kyselyn perusteella valmiit lisäämään rahoitusta päihdehaittojen ehkäisyyn. Myös päihdeongelmaisille suunnattujen palveluiden parantaminen saa ehdokkailta vahvan kannatuksen. Tiedot käyvät ilmi EHYT ry:n tilaamasta ja Aula Researchin toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Ehkäisevän päihdetyön toivotaan tuovan säästöjä sote-palveluihin

Yhdeksän kymmenestä (91 %) kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta on sitä mieltä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön tulisi suunnata nykyistä enemmän rahoitusta seuraavalla hallituskaudella.

Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaiden selvä enemmistö oli rahoituksen lisäämisen kannalla. Vahvimmin rahoitusta haluaisivat lisätä Vasemmistoliitto (100 %), Vihreät (95 %) sekä Keskusta (93 %). Ehkäisevän päihdetyön rahoituksen kannalla olivat myös muut puolueet: Kristillisdemokraatit (92 %), RKP (91 %), SDP (90 %) ja Kokoomus (79 %).

Kyselyvastauksissa nousivat esille erityisesti ehkäisevän päihdetyön mahdollistamat säästöt hyvinvointialueiden sote-kustannuksissa.

”Ehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään nyt, kun toimintansa aloittavat hyvinvointialueet kamppailevat kustannuspaineiden alla. Päihdehaittojen ehkäiseminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Nyt tarvitaan sitoutumista ja resursseja rakenteiden ylläpitämiseksi ja jo valittujen strategioiden jatkamiseksi”, muistuttaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

Ehkäisevällä päihdetyöllä vähennetään päihteiden kysyntää, saatavuutta sekä päihteiden käytöstä syntyviä haittoja. Päihteiden käyttö vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi alkoholin ja tupakan tiedetään olevan yhteydessä lukuisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpään.

Lisää tukea läheisille

Päihdehaitat eivät kosketa ainoastaan päihteitä käyttävää ihmistä, vaan myös hänen läheisiään. Ehdokkaat toivovatkin kyselyn perusteella lisätukea päihdeongelmista kärsivien ihmisten omaisille ja läheisille. Selvä enemmistö eli 84 % vastaajista katsoo, että seuraavalla hallituskaudella tulisi suunnata nykyistä enemmän resursseja päihdeongelmista kärsivän ihmisen omaisille ja läheisille suunnattuun tukeen ja palveluihin.

Äänestäjät ehdokkaiden kanssa samoilla linjoilla

Tutkimuslaitos Kantar Publicin viime vuoden syksyllä toteuttaman kansalaiskyselyn perusteella äänestäjät pitävät alkoholin aiheuttamia päihdehaittoja merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Kansalaiset ovat huolissaan alkoholin aiheuttamasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta (90 %) ja ongelmista lapsiperheissä (88 %). Alkoholipolitiikan tärkeimmäksi tehtäväksi kansalaiset nostavat kyselyn perusteella juuri lasten ja nuorten suojelemisen alkoholihaitoilta (91 %).

”Politiikan onnistumista mitataan sillä, millaista maailmaa sillä rakennetaan seuraaville sukupolville. Päihdepolitiikka on monisyinen kenttä, mutta sen tehtävä on varsin yksinkertainen: ihmisten – sinun, minun ja meidän – hyvinvoinnin edistäminen ehkäisemällä ja vähentämällä haittoja”, sanoo Mikkonen.

EHYT ry:n tilaamaan ja Aula Researchin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 349 eduskuntavaalipuolueiden ehdokasta. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 19.1 – 9.2.2023 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin, vastausprosentti oli 33.

Aula Research: Kysely eduskuntavaaliehdokkaille

Kantar Public: Alkoholin saatavuus ja haittavaikutukset 2022