Alkoholin kotiinkuljetus iskee näkymättömiin lapsiin

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026 alkoholin kotiinkuljetuksen ja ulkomaisen etämyynnin sallivan lakimuutoksen äänin 98 puolesta ja 77 vastaan. EHYT vetosi päättäjiin lainvalmistelun loppumetreille saakka, mutta enemmistö valitsi toisin. Päätös on kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta vahingollinen, ja sen seuraukset osuvat erityisesti niihin, jotka ovat alkoholin riskikäyttäjiä tai jo ennestään haavoittuvassa asemassa: ikääntyneisiin, yksinäisiin ja lapsiin.

Suomessa elää ennen täysi-ikäisyyttään yli 89 000 lasta perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Näiden lasten arkeen alkoholin kotiinkuljetuksella on suora vaikutus. Tutkimuksista tiedetään, että kotona kulutettu alkoholi lisää lasten laiminlyöntiä ja väkivaltatilanteita. Eduskuntakäsittelyssä kaikki puolueet kantoivat huolta lähisuhdeväkivallasta. Silti enemmistö hyväksyi lain, joka tuo alkoholin entistä helpommin koteihin.

Keväällä 2025, yli vuosi ennen lopullista päätöstä, luovutimme eduskunnalle Näkymättömät lapset -vetoomuksen, jonka keräsimme yhdessä A-klinikkasäätiön sekä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Vetoomuksen allekirjoitti yli 14 000 kansalaista. Viestimme oli selkeä: lapsi ei voi valita, millaiseen kotiin hän syntyy, mutta päättäjät voivat valita, millaisen yhteiskunnan he rakentavat lasten ympärille. Kansalaisten tuki oli takanamme, sillä THL:n kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei luota siihen, että ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa voitaisiin kotiinkuljetuksessa valvoa.

Päätös on ongelmallinen myös taloudellisesti. Verohallinnon ja Tullin mukaan noin 98 prosentissa ulkomaisista etämyyntitilauksista verot jäävät maksamatta, minkä vuoksi valtio menettää arviolta jopa 285 miljoonaa euroa vuodessa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö esitti lain korjaamista ja verovälttelyä kitkeviä keinoja, mutta eduskunnan enemmistö ei tätä tukenut. Keräämättä jääneiden veroeurojen summa on noin kaksinkertainen verrattuna hallituksen päättämään 140 miljoonan euron leikkaukseen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista. Voitot valuvat ulkomaille, mutta haitat ja kustannukset jäävät Suomeen.

EHYT vaatii, että lain vaikutuksia seurataan järjestelmällisesti: kulutusta, haittoja, alkoholikuolemia, ulkomailta tilatun alkoholin määrää ja verokertymää. Päätös tehtiin ilman riittäviä vaikutusarvioita, joten jälkikäteinen seuranta on välttämätöntä. Päihdemarkkinoiden avaaminen johtaa myös käytön ja haittojen entistä syvempään polarisoitumiseen. Tämä lisää ennaltaehkäisyn ja vaikuttavan päihdehoidon tarvetta.

Vallitsevassa tilanteessa ehkäisevän päihdetyön resursseja tulee vahvistaa, ei leikata. Valtio kerää pelkästään alkoholi- ja tupakkaveroina noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, ja osa näistä haittaveroista tulisi korvamerkitä päihdehaittojen ehkäisyyn. Yhteiskunnallisesti kyseenalainen arvovalinta on lisätä päihteiden saatavuutta sekä kerätä niistä kertyvät verotuotot, mutta laiminlyödä haittojen ehkäisy.

Vetoomuksemme tarina ei päättynyt äänestykseen. Näkymättömät lapset on tehtävä näkyviksi jokaisessa tulevassa päihdepoliittisessa päätöksessä. EHYT jatkaa tätä työtä, ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Kompassi-lehden numerossa 2/2026.