Korona-ajan rahapelaamisessa viitteitä kahtiajakautumisesta: Koronaväsymys syventää rahapelihaittoja ja -ongelmia

Viidennes (20 %) tuoreeseen rahapelikyselyyn vastanneista pelaajista kertoi käyttäneensä rahapelaamiseen enemmän rahaa koronaepidemian aikana kuin ennen koronaa. Osalla rahapelihaitat ja -ongelmat ovat alkaneet syventyä, kun aikaa on enemmän esimerkiksi työttömyyden, lomautusten ja erilaisten rajoitusten vuoksi.

– Vaikuttaa siltä, että koronaepidemia polarisoi suomalaisten rahapelikäyttäytymistä entisestään. Rahapeliongelmat kasaantuvat pienelle joukolle muun muassa pikavippien muodossa, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.  

”Olen pelannut opintolainat, kaikki tulot ja alkanut lainaamaan myös läheisiltä”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. 

Toisaalta 21 % kertoi käyttäneensä pandemia-aikana rahapelaamiseen vähemmän rahaa. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa hajasijoitettujen rahapeliautomaattien sulkeutuminen. Samankaltaista polarisaatiokehitystä on havaittu myös alkoholinkulutuksessa korona-aikana. 

– Suurimmalla osalla suomalaisista menee hyvin ja monet ovat vähentäneet rahapelaamistaan ja alkoholinkäyttöään, mutta osa purkaa koronaväsymystään ja -ahdistustaan erilaisiin haitallisiin käyttäytymismuotoihin. Olen tästä kehityksestä huolissani, toteaa Matilainen. 

”Kaikki mahdolliset pikavipit ja lainat sekä lainannut kaikilta keltä vaan saanut”, kirjoittaa eräs kyselyyn vastanneista. 

Kyselyn vastauksissa nousi esille myös etätyön tarjoamat mahdollisuudet pelaamiseen kotona, muiden katseilta suojassa. Internetkyselyyn vastasi 192 rahapelejä pelaavaa ihmistä helmi-maaliskuun 2021 aikana. 

– Vaikka kysely ei olekaan tilastollisesti edustava, se antaa osviittaa siitä mitä on tapahtunut koronaepidemian pitkittyessä, Matilainen sanoo. 

Ulkomaiset nettikasinot entistä suositumpia 

Kyselyaineistossa on viitteitä siitä, että fyysisten rahapeliautomaattien ollessa suljettuina osa rahapelaamisesta on siirtynyt internetiin ja myös ulkomaisille nettisivustoille.  

 82 prosenttia kertoi pelanneensa Veikkauksen pelejä, 28 prosenttia ulkomaalaisten rahapeliyhtiöiden pelejä ja 17 prosenttia ahvenanmaalaisen PAF:in pelejä. Nämä ulkomaille ja PAF:ille suuntautuvat pelaajaluvut ovat huomattavasti suurempia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimuksessa vuodelta 2019 (yhteensä 6,2 prosenttia).  

– Kyselyn vastaajajoukko on valikoitunutta, vain 5 prosenttia vastaajista ei ollut pelannut epidemian aikana lainkaan. Siitä huolimatta näyttää siltä, että muiden kuin Veikkauksen rahapelien suosio on kasvanut, Matilainen sanoo.  

EHYT teki internetkyselyn yhteistyössä Helsingin yliopiston CEACGin, A-klinikkasäätiön ja Sosped-säätiön kanssa.  Kyselyn aineisto kerättiin 16.2.–21.3.2021 yli 15-vuotiaille tarkoitetuilla avoimilla suomen- ja ruotsinkielisillä internetlomakkeilla. Kyselyyn vastasi 226 ihmistä, joista 184 vastasi suomenkieliseen pelaajille tarkoitettuun kyselyyn, 39 rahapelaajien läheisille tarkoitettuun suomenkieliseen kyselyyn ja kolme ruotsinkieliseen pelaajille tarkoitettuun kyselyyn. Vastaajista 55 prosenttia oli naisia ja 45 prosenttia miehiä, ikäjakauma oli 15-vuotiaista yli 74-vuotiaisiin. Kysely on jatkoa keväällä 2020 toteutettuun nettikyselyyn. 

Tarkempaa tietoa mm. läheisten kyselyn tuloksista julkaistaan huhti- ja toukokuussa 2021 EHYT ry:n blogeissa. 

Lisätietoja: Rahapelihaittayksikön päällikkö VTT Riitta Matilainen, riitta.matilainen@ehyt.fi, p. 040 707 6960