Ehkäisevä työ lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tuo säästöjä

Ehkäisevä työ sisältää laajan kirjon erilaisia palveluita ja toimintatapoja. Yhteistä niille on, että ne ehkäisevät ongelmien syntymistä. Fiksu kunta säästää investoimalla ehkäiseviin palveluihin, kuten lähiliikuntaan, perhepalveluihin, nuorisotyöhön ja koulujen tukipalveluihin, muistuttaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto).

”Se, että esimerkiksi lapsiperheitä autettaisiin ajoissa, tarjottaisiin apua ja tukea, ei olisi vain inhimillisesti kestävää, vaan myös kunnalle moninkertaisesti halvempaa”, sanoo EHYTin toiminnanjohtaja Kristiina Hannula.

Noin puolet terveyseroista aiheutuu alkoholista ja tupakasta
Kaikki kunnan toiminta vaikuttaa eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen jollakin tavalla. Kunta, joka vaalii asukkaidensa hyvinvointia, varmistaa myös edellytykset terveelle kuntataloudelle. Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä.
”Kunnat säästävät paljon, kun kiinnittävät huomioita alkoholi- ja tupakkahaittojen ehkäisyyn. Pienilläkin päätöksillä voi olla suuri vaikutus, jos jokainen päätöksentekijä ja virkamies päättää edistää ehkäisevää työtä omalla sektorillaan”, sanoo Hannula.
Lapsiperheitä voidaan tukea edullisesti tarjoamalla esimerkiksi kuraattorin apua ja harrastusmahdollisuuksia. Muutaman sadan euron panostus perheiden arkeen voi säästää tuhansia euroja, jotka kuluisivat korjaavaan työhön. Ongelmiin joutunut nuori voi saada ratkaisevaa tukea koulussa ja kunnan erityisnuorisotyöltä, kun taas tukematta jättäminen maksaa kunnalle moninkertaisen summan.

”Sama pätee alkoholiongelman tai sen riskin havaitsemiseen. Jos terveyskeskuslääkäri ottaa alkoholin puheeksi asiakkaansa kanssa, maksaa nk. alkoholinäytön mini-interventio kunnalle noin 240 euroa. Jos asian annetaan olla ja alkoholinkäyttö runsastuu, niin esimerkiksi kahden viikon katkaisuhoidolla voi olla lähes 4000 euron hintalappu,” Hannula sanoo.

Kunnalla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Sote-uudistus astuu voimaan tulevalla valtuustokaudella. Sen mukana suuri osa kuntien vastuista ja rahoituksesta tulee siirtymään maakuntien vastuulle. Kunnan tehtäväksi jää ehkäisevä työ. EPT-järjestöt pitävät tärkeänä, että tulevaisuudessa kuntien hyvinvointia tukeva työ, kuten ehkäisevä päihdetyö, on suunnitelmallista ja huomioidaan kunnan kaikissa toiminnoissa, kuten koulu-, liikunta- tai nuorisotoimessa. Lisäksi ehkäisevää työtä pitää seurata ja arvioida hyvinvointikertomusten avulla.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain mukaan järjestöille on annettu kunnan työtä tukeva rooli. Järjestöillä on vankkaa ehkäisevän työn osaamista, josta kuntalaiset hyötyvät. Järjestöt tarjoavat mielellään yhteistyötään myös maakunnille, joilla on tulevaisuudessa kuntien ehkäisevää työtä ohjaava rooli.

”Siksi maakuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu valtion rahoitus tulee varmistaa vuodesta 2019 alkaen, kun sote-uudistus astuu voimaan”, sanoo EPT-järjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.

 

Järjestöt kannustavat kuntavaaliehdokkaita ryhtymään ehkäisevän työn ehdokkaiksi.  Lue lisää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston (EPT-verkosto) ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kuntavaaliteemoista osoitteesta www.ehyt.fi/kuntavaalit

Lisätiedot:

Kristiina Hannula,

toiminnanjohtaja, EHYT ry

p. 040 701 5207

 

Olavi Kaukonen

EPT-järjestöverkoston puheenjohtaja

toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö

p. 050 528 6189

 

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 45 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä. Verkosto toimii aktiivisesti kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta päihde- ja pelihaittoja ehkäisten ja vähentäen. Verkostoa koordinoi EHYT ry.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.