Arvio: Alkoholihaitat aiheuttivat työnantajille vähintään 500 miljoonan euron menetykset vuonna 2022

Alkoholi aiheutti suomalaiselle yhteiskunnalle vähintään noin 1,4 miljardin euron kustannukset vuonna 2022. Luvussa ovat mukana alkoholin aiheuttamien kuolemien, työkyvyttömyyksien, hoitojaksojen ja rikosten yhteenlasketut kustannukset. Lisäksi alkoholin vuoksi menetetystä työpanoksesta koitui suomalaisille työnantajille arviolta vähintään 500 miljoonan euron taloudelliset menetykset.

Tiedot käyvät ilmi julkistetusta uudesta raportista ”Numerot puhuvat 2: Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla – Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät ja miten niitä voi vähentää?”

Raportin on laatinut tutkijatohtori Niilo Luotonen Aalto-yliopistosta. Raportin ovat tilanneet Alko, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Työturvallisuuskeskus. Kustannusten arvioinnin lisäksi raportti selvittää, miten haitat erilaisissa työyhteisöissä ilmenevät ja miten niitä voidaan vähentää.

Alkoholin haittavaikutusten kustannusten yhteys työelämään ja työnantajiin on tiivis. Kustannukset syntyvät siitä, ettei työelämään kyetä osallistumaan sekä siitä, että aiheutetaan työtä muille, esimerkiksi terveydenhuollolle ja oikeuslaitokselle. Lisäksi kustannuksia aiheuttaa se, että osa työn arvosta kanavoituu alkoholin aiheuttamiin varhaiseläkkeisiin ja sairauspäivärahoihin. Alkoholihaitat myös laskevat työntekijöiden työpanosta ja tuottavuutta.

”Työyhteisöllä ja työkulttuurilla näyttäisi olevan aidosti merkitystä. Alkoholin riskikäyttö on tutkimusten mukaan yhteydessä esimerkiksi työn stressaavuuteen, huonoon johtamiseen ja työyhteisön juomisnormeihin”, sanoo Luotonen.

EHYT ry teetti ensimmäisen Numerot puhuvat -raportin vuonna 2018. Nyt raportti tehtiin, jotta numeroita voidaan tarkastella uudelleen kiinnittäen erityisesti huomiota kustannuksiin, joita työnantajille koituu alkoholihaitoista. Päivitetyssä raportissa nojattiin aiemman tutkimuksen menetelmiin.

Kustannusten laskuun vuosien 2018–2022 välillä on vaikuttanut asukaskohtaisen kulutuksen väheneminen, johon edelleen ovat vaikuttaneet muun muassa alkoholiverojen nostot. Toisaalta alkoholin aiheuttamien kuolemien, hoitojaksojen ja rikosten lukumäärät ovat joinain vuosina myös nousseet samalla, kun kulutus on vähentynyt.

”Vaikka alkoholin kulutus laskisi, eivät kaikki alkoholihaitat itsestään selvästi vähene”, sanoo Luotonen.

Päihdeohjelma yhteydessä alhaisempiin alkoholihaittoihin

Ennaltaehkäisyssä korostuvat olemassa oleva päihdeohjelma sekä yhteisötason toimet, joita raportti erittelee.

Jo pelkästään päihdeohjelman olemassaolo on yhteydessä alhaisempiin alkoholihaittoihin. Tutkimuksen mukaan riskijuomista ja alkoholiriippuvuutta esiintyy keskimäärin vähemmän työpaikoilla, joilla on päihdeohjelma. Päihdeohjelmaan on kirjoitettu työpaikan toimintatavat ja -ohjeet työpaikan päihdetyölle.

”Alkoholin saatavuutta ei kannata entisestään lisätä sallimalla entistä vahvempien alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa. Haitat ovat jo nykyisiä ehkäisytoimia hyödyntäen näin mittavat yhteiskunnallisesti”, sanoo EHYT ry:n osastopäällikkö Marika Vartiainen.

Runsaasti alkoholia kuluttavien työntekijöiden juomista ovat vähentäneet juomatapojen kartoitukset ja niistä palautteen antaminen sekä itsenäisesti tehdyt koulutus- ja harjoitusohjelmat. Myös toimenpiteiden taloudellisesta kannattavuudesta työnantajalle on näyttöä.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Niilo Luotonen, Aalto-yliopisto, puh. 050 539 4564 tai niilo.luotonen@aalto.fi
Osastopäällikkö Marika Vartiainen, EHYT ry, puh. 050 465 9894 tai marika.vartiainen@ehyt.fi
Johtava asiantuntija Kaija Ojanperä, Työturvallisuuskeskus, puh. 040 596 9171 tai kaija.ojanpera@ttk.fi
Alkon mediapuhelin: 020 711 5123 (arkisin klo 8–16) tai viestinta@alko.fi