Kohtaamista, neuvontaa ja kouluttamista – EHYT ry:n aikuistyö vastaa moneen tarpeeseen

EHYT on tehnyt monipuolista ehkäisevää päihdetyötä aikuisten parissa ensimmäisestä toimintavuodestaan lähtien. Siihen kuuluu ihmisten kohtaamista, neuvontaa ja tukemista sekä päihdetyöhön kouluttamista myös työpaikoilla.

Aikuistyön toiminnoista pisin historia on Elokolot-kohtaamispaikoilla, joista ensimmäiset ovat toimineet jo yli 30 vuotta. Elokolo-toiminnan aloitti EHYTin perustajajärjestöihin kuulunut Elämäntapaliitto 1990-luvulla. Nykyisin kohtaamispaikkoja on kuusi: Turussa, Tampereella, Pirkkalassa, Lahdessa sekä Helsingin Kalliossa ja Kontulassa.

Elokolot ovat päihteettömiä paikkoja, kaupunkilaisten olohuoneita, joihin kaikki ovat tervetulleita.

– Elokolot konkretisoivat hyvin koko ehkäisevän päihdetyön toimialaa, joka muuten voi vaikuttaa laajalta ja abstraktilta. Niihin myös EHYTin uudet työntekijät usein ensimmäiseksi kiinnittävät huomiota, kun he tutustuvat järjestön toimintaan, kertoo Tuomas Tenkanen. Hän toimi Aikuiset-osaston päällikkönä syksystä 2018 kesään 2021 työskenneltyään sitä ennen järjestön erityisasiantuntijana.

Elokolojen käyntimäärät ovat pysyneet runsaina, vaikka paikkojen lukumäärässä ja sijainnissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2019 käyntejä kertyi yli 48 000. Kahtena viime vuonna Elokolojen ovet eivät ole käyneet yhtä ahkerasti koronapandemian aiheuttamien 1­–2 kuukauden kävijäsulkujen ja kävijämäärärajoitusten vuoksi.

Elokolojen toiminnasta vastaavan asiantuntijan Timo Gladin mukaan kohtaamispaikat ja niiden yhteisö ovat kävijöilleen tärkeitä.

– Yksinäisyys koskettaa nykyisin aika monia ihmisiä riippumatta siitä, käyttävätkö he päihteitä. Elokoloissa näkee, kuinka merkittävä ihmiselle on toinen ihminen, Glad toteaa.

Päihdeneuvonta päivystää vuorokauden ympäri

Yksinäisyyttä on myös melko monen Päihdeneuvontaan soittavan huolen taustalla. Aluksi EHYT ylläpiti puhelinpalvelua yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. EHYT vastasi puhelinpalvelun toiminnasta virka-aikana. Vuoden 2018 alusta alkaen Päihdeneuvonta siirtyi kokonaisuudessaan EHYTin vastuulle. Päihdeneuvonta päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, ja siihen voi soittaa maksutta ja anonyymisti.

Neuvonnalle on ollut kasvavaa kysyntää. Soittajista moni avautuu päihteidenkäyttöön liittyvästä huolestaan tai ongelmastaan ensimmäistä kertaa.

– Laadukas ja kunnioittava kohtaaminen saattaa avata merkittäviä polkuja päihteiden käyttäjälle, sillä kaikki eivät tiedosta omia oikeuksiaan saada palveluja, Tuomas Tenkanen sanoo.

Päihdeneuvontaan soittaa entistä enemmän myös päihteiden käyttäjien läheisiä, ja heidän tukemisensa ja ohjaamisensa avun piiriin on tärkeä osa työtä. 

– Kun päihdeneuvoja kysyy pitkään päihteiden käyttäjän rinnalla kulkeneelta läheiseltä, miten tämä itse voi, kysymys saa usein vuosien painolastin purkautumaan ja katkaisee kamelinselän. Ja kun sitä aletaan rakentaa takaisin, puhelut tuppaavat olemaan pitkiä, Tenkanen kertoo.

Yksinäisyys koskettaa nykyisin aika monia ihmisiä riippumatta siitä, käyttävätkö he päihteitä. Elokoloissa näkee, kuinka merkittävä ihmiselle on toinen ihminen.

Kohtaamispaikkatoiminnasta vastaava Timo Glad

Päihdeasiamies on päihdeasiakkaan edunvalvoja

EHYTin yhteydessä toimii myös päihdeasiamies, jonka toiminta alkoi Päihdetoimijoiden valtakunnallisen yhteistyöverkoston PÄIVYTin aloitteesta vuonna 1996  A-Kiltojen Liitossa ja siirtyi vuonna 2015 Ehytiin. Päihdeasiamies on päihdeasiakkaan edunvalvoja, joka antaa neuvontaa ja ohjausta puhelimitse sekä kouluttaa ja konsultoi järjestöjen ja päihdehuollon toimijoita eri puolilla maata. Lisäksi päihdeasiamies tekee vaikuttamistyötä päihdeongelmista kärsivien ja heidän läheistensä hyväksi tiedottamalla ja antamalla lausuntoja.

–  Päihdeasiamiestoiminto on varmasti pysynyt pitkälti samanlaisena, mutta EHYTissä verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuudet ovat lisääntyneet. Täällä on voinut esimerkiksi järjestää yhdessä tilaisuuksia ja pitää koulutuksia, kertoo päihdeasiamiehenä järjestössä vuodesta 2018 työskennellyt Tuula Sillanpää.

Kahden viime vuoden aikana koulutukset ja kohtaamiset on koronan vuoksi järjestetty pääosin verkossa, mikä on kasvattanut sekä koulutusten että osallistujien määrää.

Päihdeasiamieheen yhteyttä ottavien kysymykset koskevat usein hoitoon pääsyä, hoitokäytäntöjä tai asiakkaan epäasialliseksi kokemaa kohtelua. Ammattilaisten yhteydenotoissa painottuvat lainsäädäntöön ja lain tulkintaan liittyvät kysymykset.

Sillanpää arvioi, että päihdeasiakkaiden kysymykset ja tiedon tarpeet ovat pysyneet melko samanlaisina vuodesta toiseen. Kuitenkin osalla asiakkaista ongelmat ovat sen laatuisia, että ne vaativat aiempaa enemmän selvittelyä. Osittain kyse voi olla ongelmien monitahoisuudesta, osittain tiedonkulun ongelmista.

– Keskeinen ongelma koskee hoitoon pääsyä – sitä, että asiakas pääsisi hoitoon mahdollisimman pian, kun siihen on tarvetta ja motivaatiota, Sillanpää toteaa. 

Huugo vastaa työelämän päihdetyön tarpeisiin 

Yksi tärkeä ehkäisevän päihdetyön kohderyhmä ovat työssä käyvät ihmiset ja työyhteisöt. Tähän tarpeeseen vastaa Elämäntapaliitosta lähtöisin oleva Huugo-ohjelma, jonka tavoite on ehkäistä päihdehaittoja työelämässä. Ohjelma tarjoaa koulutusta ja neuvontaa työyhteisöille päihdeohjelman laatimiseen ja päihteidenkäytön puheeksi ottamiseen. 

– Koulutuksissani suurin osa on luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja lähiesimiehiä. Keskustelen heidän kanssaan siitä, miten he kannustaisivat ihmisiä pyytämään ajoissa apua ja tukisivat myös mahdollisessa muutoksessa pysymistä, Huugo-ohjelmasta vastaava asiantuntija Timo Nerkko kertoo.

Nerkko on työskennellyt EHYTissä vuodesta 2012. Hänen mukaansa kymmenessä vuodessa osa työpaikoista on oppinut laatimaan entistä laadukkaampia päihdeohjelmia, mutta on myös paljon työpaikkoja, joilta se puuttuu kokonaan.

– Ja on ikävä kyllä myös työpaikkoja, joissa tehdään päihdeohjelma vain siksi, että asiakirjan olemassaolo mahdollistaa huumausainetestit työhön tullessa. Itse puheeksi ottaminen, kasvatus, jää silloin tekemättä.

Herättelyä ja haastamista muutokseen

Laittomien päihteiden käyttö ja rahapelihaitat eivät Timo Nerkon mukaan juuri näy työelämässä, ainakaan siinä määrin kuin liiallisen alkoholinkäytön haitat, jotka verottavat työtehoa ja lisäävät sairauspoissaoloja. Keski-ikäisten alkoholinkäytöstä pitäisikin hänen mielestään puhua nykyistä enemmän: herätellä ja haastaa ihmisiä pohtimaan, mikä merkitys alkoholilla on omassa elämässä ja millaisia vaihtoehtoja juomiselle voisi olla.

Samoilla linjoilla on ehkäisevää päihdetyötä jo Elämäntapaliitossa tehnyt Timo Glad.

– Meidän haasteenamme on osata puhua tämän päivän näkökulmasta samoja asioita, joita on puhuttu jo sata vuotta. Ja kun puhutaan alkoholinkäytöstä, joka on aikuisille sallittua ja laillista, miten haastamme ihmisiä niin, että hän saa oivalluksen tehdä jotain toisin, Glad sanoo.

Hän totea, että muutosten tekeminen arjessa on itse kullekin vaativaa, mutta mahdollista. Tämän ovat monet Elokolon kävijätkin osoittaneet lähdettyään päihteettömään kohtaamispaikkaan muiden ihmisten ja vertaistuen pariin.

– Vuorovaikutus on olennaista. Ihminen tarvitsee toista ihmistä peilatakseen omia valintojaan ja saa samalla kannustusta vähän kuin huomaamatta. Tämä on keskeistä myös meidän työssämme ja meidän parasta osaamistamme.