Hyvä hanke avartaa, kehittää ja opettaa

Hankkeet rytmittävät EHYT ry:n toimintaa ja avaavat työhön uusia näkökulmia. Monet hankkeissa kehitetyt menetelmät ovat jääneet pysyväksi osaksi toimintaa – ja opettaneet niin työntekijöitä kuin koko järjestöäkin.

EHYT ry:n toiminta jakautuu niin sanottuun perustoimintaan ja hankkeissa tehtävään työhön. Hankkeissa voidaan pureutua tiettyyn aihepiirin, kehittää ja kokeilla uusia menetelmiä sekä juurruttaa hyväksi havaitut keinot pysyvämpään käyttöön.

Järjestön hanketoiminta on nykyisin selvästi vilkkaampaa kuin alkuvuosina, kertoo osastopäällikkö Ilmo Jokinen, joka johtaa EHYTin nuorten parissa tekemää työtä. Hänen yksikössään työskentelee tätä nykyä noin 25 henkilöä, joista puolet toimii hankkeissa.

– Hankkeet opettavat meille aina jonkin tietyn näkökulman, koska siinä voidaan keskittyä terävästi yhteen asiaan. Niiden ansiosta opimme aina jotain uutta, Jokinen sanoo. 

Parhaillaankin EHYTissä on käynnissä useita hankkeita, joista osa on vasta alkamassa, osa parhaassa vauhdissa ja jotkin jo loppusuoralla. Esimerkiksi Sportti-hanke tukee nuorten pallolajien harrastajien kasvua ehkäisemällä päihteiden käytön sekä raha- ja digipelaamisen haittoja. Hadyia-hankkeessa taas tehdään ehkäisevää päihdetyötä arabian- ja somalinkielisten nuorten parissa, ja Selvis-hankeen kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset nuoret.

– Juuri alkamassa on Kaupunki kuuluu kaikille -hanke, jossa kehitetään alakoulun ensimmäisiä luokkia käyvien turvallisuutta: miten heidän tulisi toimia, jos he kohtaavat päihtyneitä, pelottavia ihmisiä koulumatkoillaan, Jokinen kertoo.

Uudentyyppinen hankekokonaisuus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen nuorisoalan osaamiskeskustoiminta, jossa EHYT on mukana kolmessa osaamiskeskuksessa. Tavoitteena on kehittää nuorisotyöntekijöiden ehkäisevän päihdetyön osaamista yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa.

Hankkeet opettavat meille aina jonkin tietyn näkökulman, koska siinä voidaan keskittyä terävästi yhteen asiaan. Niiden ansiosta opimme aina jotain uutta.

Ilmo Jokinen, nuoret-osaston päällikkö

Amis-hankkeesta kannabisinterventioon 

Hankkeiden kesto vaihtelee yleensä kahdesta neljään vuoteen. Pisimpiin projekteihin on kuulunut viisivuotinen Amis – Arjen ammattilaiset -hanke, jonka EHYT ry:n perustajajärjestöt käynnistivät yhdessä jo ennen varsinaista yhdistymistä vuonna 2011. Sen taustalla oli huoli ammattiin opiskelevien nuorten terveyseroista suhteessa lukiolaisiin.

– Hankkeessa emme niinkään puhuneet päihteistä vaan pyrimme vahvistamaan opiskelijoiden ryhmäytymistä niin, että ryhmään kuulumisen kokemusta ei tarvitsisi hakea päihteiden kautta. Eli näkökulmana oli suojaavien tekijöiden vahvistaminen, kertoo nykyisin EHYTin kannabisasiantuntijana työskentelevä Kim Kannussaari. Hänelle Amis-hankkeessa työskentely oli ensimmäinen tehtävä uudessa järjestössä.

Tämän jälkeen Kannussaari on työskennellyt kahdessa kolmivuotisessa, kannabisteemaa käsittelevässä hankkeessa. Ensimmäinen niistä oli vuonna 2015 alkanut, nuorten parissa työskenteleville suunnattu Miten puhua kannabiksesta -hanke. Työ jatkui vuonna 2018 käynnistyneessä mittavassa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeessa, jossa Kannussaari toimi projektipäällikkönä. Yhdessä YAD ry:n kanssa toteutettu hanke sai rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta.

– ESR-hakemuksen tekeminen, hankkeen budjetointi ja projektipäällikkyys ovat olleet isoimpia työpuserruksia urallani. Hanke työllisti lisäkseni viisi kokoaikaista työntekijää ja sen aikana koulutettiin noin 13 000 ammattilaista. 

Hanke työllisti lisäkseni viisi kokoaikaista työntekijää ja sen aikana koulutettiin noin 13 000 ammattilaista.

Kim Kannussaari, kannabisasiantuntija

Rahoituslähteet ovat monipuolistuneet

Euroopan sosiaalirahastosta saatu rahoitus on hyvä esimerkki EHYTin hanketyön rahoituksen monipuolistumisesta. Alkuaikoina lähes kaikki järjestön hankkeet olivat silloisen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia.

Nykyisistä projekteista esimerkiksi nuorten osaamiskeskustoimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja lastensuojeluun liittyvä Make a difference -hanke saa rahoituksensa EU:lta. Nuoret Pakka-toimijoina -hanke pyrkii ehkäisemään päihteiden välittämistä alaikäisille, ja sen rahoituksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. STEA-rahoitusta saa puolestaan Hadyia-hanke.

– Meillä on myös juuri päättymässä oleva Spelkunskap-hanke, jonka rahoitus on saatu Brita Maria Renlundin säätiöltä, Ilmo Jokinen mainitsee.

Paitsi rahoitusta, hankkeisiin tarvitaan useimmiten myös yhteistyökumppani. Esimerkiksi Hadyassa mukana on useita maahanmuuttajajärjestöjä, Selviksessä taas Kehitysvammaliitto ja Sportti-hankkeessa UKK-instituutti.

– Haemme hankkeisiin usein sellaisen kumppanin, jolla on toisenlainen näkökulma ja toisenlaista osaamista kuin meillä. Näin kumpikin toimii saman teeman hyväksi, mutta työnjako on selkeä, Jokinen selvittää.

Hankkeet estävät luutumisen – ja puutumisen

Aina hankkeet eivät onnistu odotusten mukaisesti, mutta useimmiten niistä on jäänyt hyviä toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön. Jo Amis-hankkeessa kehitetyt Ryhmäilmiö- ja Päihdeilmiö-menetelmät kuuluvat yhä EHYTin koulutustarjontaan, samoin kuin kannabishankkeissa kehitetyt mallit ja menetelmät.

– Kaikkien hankkeiden kaikki tuotokset eivät ole jääneet pysyviksi, vaikka hanke olisikin ollut hyvä. Joskus syynä voi olla se, että hankkeen toiminta on erilaista muuhun työhömme verrattuna ja arjessa sen pyörittäminen käy hankalaksi, Jokinen sanoo.

Tuotosten juurtumista edistää se, että hankkeisiin rekrytoidaan henkilöt usein EHYTin vakituisista työntekijöistä, joiden tilalle palkataan siksi aikaa sijaiset. Näin hankkeista kertyvä osaaminen jää taloon.

Jokisen mukaan hankkeista saatava oppi on hyödyksi koko järjestölle. Tuore esimerkki tästä on Selvis-hankkeen tuoma ymmärrys siitä, milloin tarvitaan selkokieltä ja miten tämä pitää huomioida omassa toiminnassa. Sen ansiosta EHYTin verkkosivuista on nykyisin saatavana myös selkokielinen versio.

– Ilman hankkeita olisimme paljon luutuneempia ja puutuneempia eivätkä menetelmämme olisi niin nykyaikaisia kuin nyt. Hankkeet antavat myös työntekijöillemme mahdollisuuden tehdä jotain uutta ja kehittyä ammatillisesti, Jokinen arvioi.

Samaa mieltä on Kim Kannussaari.

– Hankkeet rikastuttavat osaamista myös niin, että mahdollisiin virheisiin tai kynnyksiin oppii jatkossa olemaan kompastumatta. Ne antavat mahdollisuuden kokeiluun ja vaihteluun, mikä on hyvä asia myös työhyvinvoinnin kannalta, Kannussaari lisää.