EPT-verkosto on vahvistunut vanhetessaan
Kun ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt kokoavat voimansa yhteen, niiden ääni kantaa entistä kauemmas. Tämä on ollut kantavana ajatuksena EPT-verkostossa, jota EHYT ry on koordinoinut vuodesta 2012.
Aiemmin EPT-verkostoa koordinoi Tekry eli Terveyden edistämisen keskus. Kun Tekry yhdistyi kahden muun järjestön kanssa ja syntyi keskusjärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston koordinointi oli luontevaa siirtää toimintaansa käynnistävälle EHYT ry:lle.
EHYTissä johtajana ja myöhemmin toiminnanjohtajana työskennellyt Kristiina Soots (ent. Hannula) johti verkoston toiminnan aloittamista vuonna 2012. Samalla EPT-verkoston koordinaatiopäälliköksi tuli Leena Sipinen, joka nykyisin toimii EHYTissä projektipäällikkönä.
– Verkoston kautta järjestöjen ääni on vahvempi vaikuttamistyössä. Mutta periaatteena alusta alkaen oli myös se, että kun yksittäinen järjestö antaa aikaansa yhteistyölle, sen pitää saada siitä itselleen vielä enemmän takaisin, Soots sanoo.
– Meillä oli aluksi sloganina Yhdessä olemme enemmän, ja myös synergia oli iso sana. Verkosto kokoaa äänen ja vaikutusvallan sekä tarjoaa samalla alustan yhteistyölle, verkostoitumiselle ja keskustelulle, Sipinen jatkaa.
Periaatteena alusta alkaen oli se, että kun yksittäinen järjestö antaa aikaansa yhteistyölle, sen pitää saada siitä itselleen vielä enemmän takaisin.
Kristiina Soots, johtaja 2012–2015 ja toiminnanjohtaja 2015–2017
Rakenteet tuovat jäntevyyttä
Kymmenessä vuodessa EPT-verkostoon kuuluvien järjestöjen määrä on kasvanut liki kolminkertaiseksi – tällä hetkellä mukana on 58 järjestöä. Verkostoon kuuluu Suomen Punaisen Ristin kaltaisia isoja keskusjärjestöjä sekä lukuisia pienempiä toimijoita.
Yhteistä järjestöille on se, että ne toimivat valtakunnallisesti ja haluavat osaltaan edistää ehkäisevää päihdetyötä, vaikkei se niiden toiminnan pääfokus olekaan. Esimerkiksi viimeksi mukaan on liittynyt kaksi maahanmuuttajataustaista järjestöä.
– Yhteisen sävelen löytäminen laajassa verkostossa ei aina ole helppoa, mutta hauskaa se on. Järjestöissä on mukavia ja asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka osallistuvat mielellään toimintaan, kertoo EPT-verkoston koordinaatioyksikön päällikkö Annika Eloranta.
Verkostossa työskennellään eri aihealueisiin erikoistuneissa työryhmissä, joita tällä hetkellä on viisi. Teemoina ovat huumeet, viestintä, koulutus, lastensuojelu ja järjestöjen tulevaisuus. Lisäksi verkostolla on kuusi kertaa vuodessa kokoontuva puheenjohtajisto, joka koostuu mukana olevien järjestöjen toiminnanjohtajista.
Luottamuksen synty vie aikansa
Alkuvaiheessa näitä toimintaa helpottavia rakenteita ei vielä ollut. Sootsin ja Sipisen mukaan kesti myös aikansa, ennen kuin verkoston jäsenet oppivat luottamaan toisiinsa. Mitä enemmän järjestöjä, sitä useampia mielipiteitä ja näkemyksiä joukkoon mahtuu.
– Luottamuksen rakentaminen oli alussa iso asia. Se on yksi syy siihen, että verkoston koordinoinnista tehtiin EHYTissä entistä vahvemmin oma toimintonsa, Soots toteaa.
Verkosto on vuosien varrella tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä esimerkiksi alkoholipolitiikassa, ja yhteistyö on saanut kiitosta esimerkiksi ministeriöiltä.
– Kun laaditaan lausuntoa, painoarvo on paljon suurempi, kun sen takana on muutaman järjestön sijaan 20 tai 50 järjestöä. Lausuntoa on mielekästä käsitellä, kun järjestökentän näkemykset on pureskeltu ja tiivistetty yhteen, Sipinen sanoo.
Annika Eloranta kertoo yhteisen kannan syntyvän, kun aluksi etsitään pienin yhteinen nimittäjä, jonka pohjalta näkemystä aletaan laventaa. Esimerkiksi huumepolitiikan suhteen näkemykset voivat järjestöjen kesken poiketa toisistaan paljonkin.
– Yhteinen nimittäjä vaikeissa kysymyksissä voi löytyä vaikka inhimillisyydestä, hyvinvoinnista tai ihmisarvosta sen mukaan, mistä aiheesta on kysymys, Eloranta mainitsee.
Päihdepäivät on hyvä esimerkki siitä, millaisia osallistumisen tapoja järjestöjen verkosto voi tarjota.
Annika Eloranta, EPT-verkoston koordinaatioyksikön päällikkö
Päihdepäiviä ja kampanjoita
Erilaiset kampanjat ovat kuuluneet EPT-verkoston toimintaan alusta asti. Yksi niistä on Ehkäisevän päihdetyön viikko eli entinen Raittiustyön viikko, jonka historia juontaa jo sadan vuoden päähän. Lisäksi verkosto kampanjoi Tipatonta tammikuuta, jolla niin ikään on pitkät perinteet suomalaisessa raittiustyössä.
Tuoreimpia kampanjoita on sosiaalisessa mediassa alkanut Ei tuomita -kampanja, joka muistutti siitä, että kenestä tahansa voi tulla päihteiden ongelmakäyttäjä. Kampanja on sittemmin yhdistetty Kaikkien kaupunki -malliin, jonka tavoitteena on luoda ymmärrystä varsinkin hauraimmassa asemassa olevia asukkaita kohtaan.
Mittavin EPT-verkoston ponnistus on jokakeväinen Päihdepäivät-tapahtuma, jonka suunnittelusta vastaa verkoston koulutustyöryhmä. Kahtena viime vuonna tapahtuma on koronapandemian vuoksi järjestetty verkossa, ja keväällä 2021 se keräsi ennätysyleisön, 1 600 henkeä.
– Päihdepäivät on hyvä esimerkki siitä, millaisia osallistumisen tapoja järjestöjen verkosto voi tarjota. Harva pystyisi yksin järjestämään näin suuren tapahtuman, mutta verkostona meillä on siihen mahdollisuus, Eloranta toteaa.
