EHYT kouluttaa, sparraa ja tekee yhteistyötä ympäri maan

EHYT ry:n aluetyötä tekevät asiantuntijat kehittävät ehkäisevää päihdetyötä yhdessä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. He myös tukevat ja mahdollistavat paikallista hyvinvointia tuottavaa työtä ja pitävät huolta EHYTin toiminnan perustasta – elävästä siteestä jäsenyhdistyksiin ja aktiivisesta yhteistyöstä niiden kanssa.

Valtakunnallisena ehkäisevän päihdetyön järjestönä EHYT ry toimii koko maassa. Aluetyö jakautuu neljään alueeseen, joita hoitaa kahdeksan – tarkalleen seitsemän ja puoli – asiantuntijaa. Henkilöstövahvuus on pysynyt hyvin samanlaisena koko EHYTin historian ajan. Sen sijaan työnimikkeissä tapahtui hiljattain muutos, kun aiempi aluekoordinaattori-nimike vaihtui asiantuntijaksi.

Aluetyötä tekevät asiantuntijat Sinikka Korpela ja Heli Vaija työskentelivät aiemmin Terveys ry:ssä, joka oli yksi EHYTin perustajajärjestöistä.

– Näen aluetyön pitkänä jatkumona, koska hyvin suuri osa tehtävistä jatkui EHYTissä kuten edellisessäkin järjestössä. Eivät toki kaikki kuitenkaan, Pohjois-Suomen alueella työskentelevä Korpela kertoo.

Merkittävin muutos kymmenen vuoden aikana on ollut painopisteen siirtyminen entistä enemmän suunnitteluun ja ohjaukseen. 

– Aiemmin olimme tukena myös toiminnan toteuttamisessa, nykyisin lähes pelkästään suunnittelussa, kouluttamisessa ja välineiden tarjoamisessa paikallisille toimijoille, Vaija toteaa. 

Korpela kertoo tästä esimerkin: Jos ennen esimerkiksi jossain oppilaitoksessa nousi huoli nuorten tupakoinnista, EHYTin asiantuntijaa saatettiin pyytää paikalle kertomaan teemasta. Nykyisin oppilaitos suunnittelee itse ratkaisuja ja hyödyntää EHYTin asiantuntemusta sparraajana ja taustatuen antajana.

– Harppaus on tässä mielessä ollut valtava, Korpela sanoo.

Verkostojen kautta voi osallistua ja vaikuttaa

Aluetyössä korostuu verkostojen merkitys. EHYT tekee paljon yhteistyötä etenkin kuntien kanssa, mutta yhteistyötahoihin kuuluvat myös sairaanhoitopiirit, aluehallintovirastot, maakuntaliitot, yritykset ja järjestöt. EHYT osallistuu alueellisiin ja kunnallisiin työryhmiin ja verkostoihin, joiden määrä vuonna 2020 läheni sataa.

– Esimerkiksi Päijät-Hämeessä olen mukana isossa ehkäisevän päihdetyön verkostossa, joka on hyvä näköalapaikka siihen, mitä maakunnassa tapahtuu ja mihin tarpeisiin vastata, Heli Vaija kertoo. Päijät-Hämeen lisäksi hänen alueensa kattaa Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan.

Aluetoimintaan kuuluu myös paikallisten tilaisuuksien järjestämistä, josta tosin parin viime vuoden aikana on koronan vuoksi tullut pääosin virtuaalista. Esimerkkejä viime vuosien tilaisuuksista ovat Kouvolassa kaupungin kanssa järjestetyt Ilmiökahvila-tilaisuudet, joista toisen teemana oli kannabis ja toisen paikallinen asunnottomuus.

– Aluetyössä viedään EHYTin viestiä eri verkostoihin ja työryhmiin, eli olemme järjestön kaikkien osastojen markkinoija ja puolestapuhuja koko maassa, Vaija sanoo.

Työtä maakunnissa myös arvostetaan, mistä kertoo esimerkiksi se, että Vaija palkittiin nuuskattomuuden edistämistyöstä Kymenlaakson Urheilugaalassa vuonna 2020. Tunnustus oli iloinen yllätys, sillä yleensä gaalassa on palkittu vain lajissaan menestyneitä urheilijoita.

Päijät-Hämeessä olen mukana isossa ehkäisevän päihdetyön verkostossa, joka on hyvä näköalapaikka siihen, mitä maakunnassa tapahtuu ja mihin tarpeisiin vastata.

Heli Vaija, asiantuntija

Sote-uudistus on teettänyt töitä alueilla

Viime aikoina kaikkia aluetyötä tekeviä asiantuntijoita on työllistänyt sote-uudistus ja vaikuttaminen siihen, että ehkäisevä päihdetyö ja järjestöjen toiminta tulevat näkyviksi hyvinvointialueilla.

Kaikkiaan ehkäisevästä päihdetyöstä on Sinikka Korpelan ja Heli Vaijan mukaan tullut vuosien mittaan entistä selkeämpää ja suunnitelmallisempaa. Tähän on osaltaan vaikuttanut laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, joka tuli voimaan 2015.

– Hartiat ovat leventyneet niin, että kunnissa ymmärretään asiaa paremmin ja otetaan siitä vastuuta. Ja muillakin tahoilla asia on mennyt eteenpäin, Korpela sanoo. 

– Kunnissa on selkeästi satsattu ehkäisevän päihdetyön rakenteeseen: on ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja jopa täysipäiväisiä koordinaattoreita. Ja joillain alueilla on huolehdittu maakuntatasolla ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista, Vaija jatkaa.

Korpela mainitsee myönteiseksi muutokseksi myös sen, että ehkäisevä päihdetyö ymmärretään nykyisin entistä paremmin työksi, joka koskettaa kaikkia ikäryhmiä eikä vain lapsia, nuoria ja perheitä.

Pandemia nopeutti verkon hyödyntämistä

Koronapandemia on kahden viime vuoden aikana vähentänyt kasvokkaisia kohtaamisia, mikä on vaikuttanut myös aluetyöhön. Toisaalta etäyhteydet ovat avanneet uusiakin mahdollisuuksia.

– Korona-aika on mahdollistanut sen, että voimme tarjota jäsenyhdistyksillemme yhä enemmän koulutusta ja välineitä toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä. Samalla yhdistysten toimijat ovat kohdanneet yhä enemmän toisiaan linjoilla, sanoo alue- ja järjestötyön päällikkö Hanna Heikkilä. Hän on tehtävästään parhaillaan toimivapaalla, jonka aikana päällikkönä toimii Sinikka Korpela.

Ylipäätään koulutuksia on pystytty järjestämään entistä kohdennetummin ja laajemmille joukoille. 

– Olemme voineet tarjota koulutusta eri ammattiryhmille, esimerkiksi maahanmuuttajien parissa toimiville ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mihin ei aiemmin ole ollut resursseja, Korpela kertoo.

Myös yhteistyö eri alueilla toimivien kollegoiden kesken on tiivistynyt. Heikkilä arvelee, että EHYTin aluetyö on ylipäätään yhdenmukaistunut työmenetelmiltään ja toimintamalleiltaan sitten järjestön alkuvaiheiden. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään tukevasti näyttöön ja tutkimukseen pohjautuen.

– Kunnissa ja muillakin tahoilla ymmärretään nykyisin, että ehkäisevä päihdetyö on laaja kokonaisuus, jossa on tärkeä käyttää tutkittua tietoa eikä toimia mutu-tuntumalta. Uskon, että olemme vaikuttaneet tähän todella paljon, Korpela arvioi.

Kunnissa ja muillakin tahoilla ymmärretään nykyisin, että ehkäisevä päihdetyö on laaja kokonaisuus, jossa on tärkeä käyttää tutkittua tietoa eikä toimia mutu-tuntumalta. Uskon, että olemme vaikuttaneet tähän todella paljon.

Sinikka Korpela, asiantuntija