Tupakkavero – sittenkin pienen ihmisen asialla?
”Tupakkavero rankaisee ankarasti nimenomaan heikoimmin toimeentulevia.”
”Sillä on hyvä nyhtää ihmisiltä rahat pois, niiltä työttömiltä ja syrjäytyneiltä, ettei voi vetää hermosavuja.”
”Tarkoitus on pakottaa vähävaraiset elämään halutulla tavalla hyödyntämällä heidän vähävaraisuuttaan.”
”Korotus vie ostovoimaa juuri alimmissa tuloluokissa. Tupakkavero on heidän solidaarisuusveronsa.”
Muun muassa näin on kommentoitu tupakkaveron kiristyksiä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Tupakkavero esitellään köyhät kyykkyyn -verona, jonka tarkoitus on kiusata tupakoivia ja pahentaa esimerkiksi varattomien asemaa entisestään.
Todellisuudessa veron tavoite on juuri päinvastainen: Tupakkavero on yksi, ja tutkitusti erittäin tehokas keino nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen, lopettamisen kannustamiseen sekä tätä kautta sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventamiseen.
Valtion kannalta tupakkaveron korottaminen on myös kustannustehokasta: Tupakoinnin vähentyessä vähenevät myös siitä johtuvat haitat sekä valtiolle lankeavat sote-kustannukset. Samalla valtio saa kaivattuja lisätuloja.
On totta, että koulutusryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet suurina 1990-luvun lopulta 2010-luvulle saakka. Ja kehitys näyttää jatkuvan nuorten keskuudessa: tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista tupakoi päivittäin hieman yli kolme prosenttia, mutta ammattioppilaitoksissa opiskelevista 23 prosenttia.
Juuri nuorten tupakoinnin aloittamiseen voimme vaikuttaa tupakkaverolla. Savukeaskin keskiarvohinta on meillä viimeisten korotusten jälkeen 6,7 euroa ja vuoden 2019 lopussa lähes 8 euroa. Tupakka-askin hankkiminen ei enää ole kovin houkuttelevaa, jos se nielee valtaosan käyttörahasta. Emmekä me edes ole länsimaittain kärjessä: esimerkiksi Englannissa tupakka-askin minimihinta on 10,1 euroa ja hinta noussee lähivuosina vielä tuntuvasti.
Hyvään tupakkapolitiikan ansiosta tupakointi on Suomessa jatkuvassa laskussa: tänä päivänä vain noin 13 % aikuisista tupakoi päivittäin. Tupakkaa polttaa siis yhä pienempi osaa väestöstä. Näin veronkorotuksetkin alkavat pienentää väestön välisiä terveyseroja entistä tehokkaammin. Terveyseroista huomattava osa johtuu tupakan ja alkoholin käytöstä.
On hyvä muistaa, että tupakka on aivan poikkeuksellinen hyödyke: Joka toinen tupakoiva kuolee tupakasta johtuviin sairauksiin, ja näitä tupakkakuolemia on Suomessa useita tuhansia joka vuosi. Puhumme siis edelleen Suomen kansanterveyden kannalta isosta asiasta. Tutkimusten mukaan valtaosa tupakoijista haluaisi itsekin lopettaa, mutta kokee sen vaikeaksi voimakkaan nikotiiniriippuvuuden vuoksi.
Jos haluamme vaikuttaa tähän kehitykseen, on meidän otettava kaikki keinot käyttöön. Tupakkaveron rinnalle tarvitaan tehokasta lopettamisen tukea sekä muita keinoja. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii näitä keinoja parhaillaan, ja esityksen on tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä.
Olennaista on, että Suomi on eduskunnan päätöksellä, 180 muun maan kanssa ratifioinut kansainvälisen tupakoinnin vastaisen puitesopimuksen (FCTC). Sen mukaan tupakkavero on ensisijainen tupakkapolitiikan instrumentti, myös tulevaisuudessa.
