Tekisikö järjestömme mobiilisovelluksen? – 5 vinkkiä kehitystyöhön

Projektissa edettiin kokeilevan kehittämisen periaatteella. Sovelluksen tekemisessä tuli vastaan monta kysymystä, joita emme edes osanneet ajatella ideointivaiheessa. Keräsin siksi viisi kysymystä, joita mielestäni kannattaa miettiä ja jotka toivottavasti auttavat myös muita sovelluksen suunnittelussa.

1. Miksi teemme sovelluksen ja kenelle?

Sovelluksen tarvetta on hyvä pohtia monesta näkökulmasta. Sovelluskauppojen valikoimaa kannattaa tutkia: onko olemassa jo sovellus, jota voisi hyödyntää? Tarvitaanko uutta? Kannattaa myös miettiä, onko sovellus välttämätön vai voisiko esimerkiksi vuorovaikutteinen mobiilisivusto hoitaa saman asian.

Pohtikaa, kuka sovellusta käyttäisi ja miksi. Mitä hyötyä sovelluksesta on juuri hänelle? Tuottaako se ihmiselle lisäarvoa ja miksi hän lataisi sovelluksen? Millä tavalla hän tällä hetkellä yrittää ratkaista tarvettaan? Siirtyisikö hän käyttämään sovellusta?

Sovellusta kannattaa myös miettiä järjestön näkökulmasta. Mitä arvoa sovellus tuottaa järjestöllenne? Millaisia resursseja sovelluksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen on? On hyvä muistaa, että sovelluksen kehittäminen ei pääty sen valmistumiseen, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitoa.

2. Mitä sovellus tekee ja miten?

Jo alussa kannattaa miettiä sovelluksen päätoimi, mitä sovellus konkreettisesti tekee. Tästä voi tehdä alkuun yksinkertaisen paperimallin, piirtää valikoita ja miettiä millaisia toimintoja sovellukseen kuuluu. Ideaa on helpompi esitellä näin suunnittelijalle. Paperimallia voi jo tässä vaiheessa testata kohderyhmällä ja pyytää heiltä palautetta. Yksinkertainen on kaunista: mitä helpompi sovelluksen päätoiminnallisuus on, sitä helpompi se on käyttää.

3. Miten sovelluksen pitäisi toimia?

Sovelluksen hintaan vaikuttavat tekniset vaatimukset, kuten esimerkiksi päätös siitä, mille käyttöjärjestelmälle sovellus suunnitellaan ja kuinka nopeasti se toimii. Eri käyttöjärjestelmillä on omia teknisiä vaatimuksia. Esimerkiksi Apple (IOS) vaatii, että sovelluksessa on mekanismi, jolla ilmoitetaan asiattomasta sisällöstä ja asiaton sisältö on poistettava vuorokauden kuluessa ilmoituksesta. Näiden toiminnallisuuksien tekemiseen on luonnollisesti varattava rahaa. Sovellus ei ole koskaan valmis, vaan sen teknisiä ominaisuuksia on varauduttava kehittämään ja päivittämään koska tahansa.

4. Miten kohderyhmä otetaan mukaan?

Käyttäjätestaus on tärkeä osa sovelluksen kehittämistä. Järjestön kannattaa olla siinä aktiivinen osapuoli ja osallistua testauksiin, eikä ulkoistaa testausta täysin kehittäjätaholle. Testausta kannattaa toteuttaa monessa vaiheessa ja tehdä mieluiten useita pieniä testejä. Toimivuuden ja käytettävyyden lisäksi voi kysyä mielipiteitä esimerkiksi ulkoasusta, miellyttävyydestä ja esteettisyydestä. Hyvän sovelluskehittäjän tunnistaa siitä, että hänelle testaus on osa kehittämistä. Kun käyttäjätestissä havaitaan parannettavaa, se tehdään seuraavaan versioon ja sitä taas testataan. Testauksen ei tarvitse olla kallista ja suurta. Testaus on tilaisuus, johon kutsutaan ihmisiä kokeilemaan sovelluksen prototyyppiä. Tilaisuudessa havainnoidaan, miten ihmiset sovellusta käyttävät ja keskustellaan, mikä toimii ja mikä ei.

5.  Millainen on sovelluksen elinkaari?

On houkuttelevaa ajatella, että sovelluksen elinkaaren muodostavat ideointi, suunnittelu, toteutus ja lopussa valmiin tuotteen käyttöönotto. Todellisuudessa elinkaari on tässä vaiheessa vasta alussa. Ensimmäinen versio sovelluksesta on ns. beta-versio, josta hyvin todennäköisesti löytyy teknisiä vikoja, joita täytyy korjata. Kehittämisen apuna ovat käyttäjäpalautteet. Myös sovelluskaupoilta saattaa tulla vaatimuksia tai päivityksiä, jotka vaativat sovelluksen päivittämistä. Tähän kaikkeen on hyvä varautua niin taloudellisesti kuin ajallisesti. Myös sovelluksen markkinointi on asia, joka voi helposti jäädä unohduksiin, kun keskitytään kehittämään tuotetta. Hienosta sovelluksesta ei ole paljon iloa, jos kukaan ei tiedä sen olemassaolosta.

LähiVerkko-projektissa sovelluksen elinkaari päättyi siihen, että päädyimme poistamaan sovelluksen sovelluskaupoista vielä sen ollessa beta-vaiheessa. Sovelluksessa ilmeni liikaa teknisiä ongelmia. Korjaaminen olisi vaatinut paljon testaamista, muokkaamista ja tietysti myös rahaa. Huomasimme myös, että sovelluksemme kilpaili liian vaativilla markkinoilla ja sen toimiminen kunnolla olisi vaatinut runsaasti käyttäjiä ympäri maan.

Kehittämisprojektissa luodaan uutta, hypätään tuntemattomaan ja otetaan riskejä. Siihen kuuluvat väistämättä myös epäonnistumiset, joista saattaa oppia jopa enemmän kuin onnistumisista. Tämä vaatii kuitenkin uskallusta: epäonnistumisen voi jättää kertomatta ja yrittää raportoida onnistumisena. Tai sitten voi luopua toimimattomasta nopeasti ja kääntää katseen siihen, mitä on opittu ja miten tästä eteenpäin.

Sovelluksen kehittäminen tuotti LähiVerkko-projektin näkökulmasta paljon hyvää, vaikka päätimme myöntää epäonnistumisen ja luovuimme yrityksestä. Teimme matkan varrella sovelluksia ja mobiiliteknologiaa tutuksi sadoille ikäihmisille. Samalla välitimme viestiä siitä, että nykyaikainen mobiiliteknologia kuuluu kaikille: Ikäihmiset ovat osa digitalisaatiota ja heidät on otettava huomioon teknologiaa kehitettäessä.

Sovelluskehittämisen prosessista ja kokemuksistamme kirjoitimme myös pienen oppaan, josta löytyy muitakin vinkkejä sovelluksen kehittämiseen. Opas löytyy tästä (PDF).

Mobiiliteknologiassa on paljon potentiaalia. Menestystarinoita ja onnistuneita sovelluksia syntyy myös järjestöiltä. Toivottavasti näistä tarinoista kuullaan!

LähiVerkko-projekti on Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisprojekti, joka toteutettiin 2013–2017. Projektissa on tuotettu runsaasti materiaalia ja tietoa ikäihmisten tietotekniikan käytön tueksi.