Savuton ympäristö on kaikkien etu
Passiivinen tupakointi tunnistetaan tänä päivänä laajalti terveyshaitaksi, ja reilussa vuosikymmenessä on tehty harppaus kohti savuttomampia elinympäristöjä. Kuitenkin törmäämme edelleen arjessamme tilanteisiin ja paikkoihin, joissa altistumme tupakoinnin sivusavun haitallisille vaikutuksille.
Muistatko ajan, kun ravintoloissa ja kahviloissa sai tupakoida? Jokaisesta ravintolan pöydästä löytyi tuhkakuppi ja siihen aikaan ne myös olivat ahkerassa käytössä. Yökerhoissa ja baareissa vietettiin iltaa harmaan ja haisevan savuverhon ympäröimänä ja jokainen tupakoimaton asiakas, saati tuntikausia tilassa viettävä työntekijä, hengitti sisäänsä samat myrkylliset yhdisteet kuin tupakoivakin – halusi tai ei. Tupakan savua ei aina päässyt pakoon ja sen haju tarttui tiukasti vaatteisiin, ihoon ja hiuksiin.
Ravintolatupakointi kiellettiin Suomessa vuonna 2007 kahden vuoden siirtymäajalla ja tänä päivänä meillä on mahdollisuus käydä ravintoloissa ilman pakollista tupakkalisää. Vuoden 1994 jälkeen työpaikoilla ei ole enää tarvinnut kärsiä viereisen kollegan käryttelystä (paitsi ravintolatyöntekijät!), eikä julkisissa kulkuneuvoissa ole saanut tupakoida vuoden 1976 jälkeen. Takavuosina totuimme näkemään paljon tupakointia ympärillämme, eikä varmasti ole vanhaa kotimaista elokuvaa tai sarjaa ilman suupielestä savuavaa tupakkaa. Tupakointi oli ennen yleisesti hyväksyttävämpää ja se näkyi myös tupakointitilastoissa.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevassa tupakkalain uudistuksessa esitetään savuttomaksi monia tiloja, joissa liikkuu lapsia ja nuoria, kuten uimarantoja ja leikkikenttiä. Rajoitusten tarkoituksena on erityisesti suojella lapsia ja nuoria tupakan haittavaikutuksilta, ehkäistä nikotiinituotteiden käytön aloitusta sekä edistää, ei vain savuttomia, vaan myös nikotiinittomia elinympäristöjä. Tämä on Savuton Suomi 2030 -verkoston yksi tärkeimmistä tavoitteista
Jokaisella on oikeus savuttomaan elinympäristöön
Passiivisesta tupakoinnista ja sen haitoista on puhuttu jo 1980-luvulta asti, mutta siitä huolimatta törmäämme edelleen arkielämässämme tilanteisiin ja paikkoihin, joissa altistumme tupakoinnin sivusavun haitallisille vaikutuksille.
Vaikka parempaan suuntaan on menty, on savuttomien ympäristöjen takaaminen väestölle edelleen äärimmäisen tärkeää. WHO:n mukaan tupakka tappaa yli 8 miljoonaa ihmistä vuosittain. Tästä joukosta peräti 1,2 miljoonaa johtuu passiivisesta tupakoinnista.
Savuttomien elinympäristöjen takaamiseksi erilaisten rajoitusten ja ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös asenneilmapiirin muutosta. Kun emme enää näe niin usein tupakointia julkisilla paikoilla, eivätkä uudet sukupolvet kasva tupakka- ja nikotiinimyönteisessä ympäristössä, mallioppiminen tupakointiin vähenee ja savuttomuus ja nikotiinittomuus lisääntyvät.
Takavuosien villi ja vapaa tupakointikulttuuri tuntuu tänä päivänä täysin uskomattomalta. Savuisesta historiasta on otettu monta edistysaskelta siihen missä ollaan nyt. Silti työsarkaa edelleen riittää. Savuton Suomi -päivää vietetään 27.8., jonka teemana tänä vuonna on ”savuttomat ympäristöt on kaikkien etu”. Sen tarkoituksena on muistuttaa jokaisen oikeudesta kasvaa, elää ja työskennellä savuttomassa ja nikotiinittomassa elinympäristössä.
