Puheenvuoro – Lauri Beekmann: Alkoholi ja syöpä
Olin muutama vuosi sitten puhumassa alkoholijuomien alkoholimerkinnöistä kuluttajansuojaa käsittelevässä seminaarissa. Tarkastelin puheenvuorossani alkoholin ja syövän yhteyttä. Toinen puhujista oli 90-lukulainen eurooppalainen sosiaali- ja terveysministeri, entinen kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen. Kahvitauon aikana hän tuli luokseni ja kertoi nyt kuullensa ensimmäistä kertaa alkoholin syöpäriskistä. Korkeasti koulutettu poliitikko, joka on ollut vastuussa maansa terveysasioista, ei ollut tietoinen siitä, että alkoholi aiheuttaa syöpää!
Alkoholi on huonosti tunnettu riskitekijä
Useat kansalliset tutkimukset vahvistavat, että tietoisuus alkoholin osuudesta erilaisten syöpien synnyssä on hälyttävän alhainen.
Tanskan syöpäyhdistyksen tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että vain 22% vastaajista osasi oma-aloitteisesti yhdistää alkoholinkäytön kohonneeseen syöpäriskiin. Asiasta suoraan kysyttäessä alle puolet (45%) tunnisti alkoholin ja syövän yhteyden. (Thomsen ym., 2020.)
Valtaosa ihmisistä ei tiedä, että alkoholi on karsinogeeni
ja aiheuttaa syöpää.
Norjassa Sentio for Actis:n vuonna 2016 toteutettu kyselytutkimus osoitti, että 70 % kyselyyn vastanneista naisista ei ollut tietoisia alkoholin ja syövän välisestä yhteydestä. Vastaavasti Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 julkaiseman Näin Suomi juo -raportin mukaan vain 37 % kyselyyn vastanneista oli täysin samaa mieltä väitteen ”alkoholinkäyttö lisää syöpäriskiä” kanssa (THL, 2018).
Tutkimustulosten valossa voimme siis todeta, että valtaosa ihmisistä ei tiedä, että alkoholi on karsinogeeni ja aiheuttaa syöpää. Toisekseen, ymmärrys alkoholin ja syövän yhteyden vahvuudesta vaihtelee, vaikka se tunnistettaisiinkin.
Mitä me voimme tehdä?
Olemme kaikki varmasti tietoisia terveellisen elämän peruspilareista, mutta valintamme tai elämäntapamme valitettavan harvoin rakentuvat niiden varaan. Siksi pelkkä tietoisuuden lisääminen ei riitä, vaan meidän tulee lisätä ymmärrystä, jotta tieto omaksutaan.
Alkoholinkulutusta voidaan vähentää alkoholipoliittisilla toimenpiteillä, vaikka ihmiset eivät vähentämiseen oma-aloitteisesti sitoutuisikaan. Poliittiset keinot, kuten verojen korottaminen, saatavuutta rajoittavat toimenpiteet ja alkoholimainonnan kielto, ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi vähentää alkoholinkulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja.
Yleisen tietämyksen ollessa näin alhaisella tasolla syöpäriskistä kertovien varoitusmerkintöjen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Kun kulutustaso laskee, vähenevät myös alkoholihaitat, ja kuten RAND Corporationin julkaisemassa raportissa osoitetaan, alkoholihaitat lisääntyvät, mikäli kulutus kasvaa: raportin mukaan 1 % nousu alkoholinkulutuksessa henkeä kohden vuodessa lisää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 0,85 %, liikenteessä tapahtuvia loukkaantumisia 0,61 % ja maksakirroosien ilmaantuvuutta 0,37 % (Rabinovich ym., 2009).
Alkoholiperäisten syöpien vähentämiseksi jokaisen maan tulee sitoutua vaikuttavien alkoholipoliittisten toimenpiteiden käyttöönottoon ja täytäntöönpanoon. Meidän tulee myös lisätä syöpäriskistä kertovat varoitusmerkit alkoholijuomiin: Irlanti on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka on hyväksynyt varoitusmerkinnät, olkoonkin, että niiden täytäntöönpanoa vielä odotetaan.
Yleisen tietämyksen ollessa näin alhaisella tasolla varoitusmerkintöjen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Tarvitsemme kohdennettuja toimia
Tiedämme, että jopa vähäinen alkoholinkäyttö lisää syöpäriskiä. Silti useimmat ihmiset tuntuvat ajattelevan, että vain humalahakuinen juominen on riskialtista viis veisaten niistä riskeistä, joita jo kohtuullinen alkoholinkäyttö aiheuttaa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että alkoholinkäyttöön liittyvät riskit sisäistetään.
Kuten yllä korostin, verotus on yksi vaikuttava keino vähentää väestön alkoholinkulutusta, mutta sillä ei lisätä ihmisten tietoisuutta alkoholin syöpäriskistä. Toisin sanoen tarvitsemme myös kohdennettuja toimia: maiden on investoitava tiedotuskampanjoihin eri väestöryhmille, eri ikäisille, erilaisista taustoista tuleville ja eri kieliä puhuville.
Alkoholi on syövänriskitekijä, mutta sataprosenttisesti ehkäistävissä. Ikävä kyllä tämän tietää aniharva.
Tietoa alkoholista ja syövästä voidaan sulloa kansanterveysorganisaatioiden nettisivuille, mutta sen saavuttaakseen sitä on aktiivisesti etsittävä. Viestintä on tehokasta vain silloin, kun viesti menee perille, eli sitä välitetään mahdollisimman laajasti, ja varmistetaan, että se on ymmärretty.
Kun tarkastelemme ihmisten tietoisuutta tutkimusten valossa, on selvää, että olemme epäonnistuneet, koska viesti ei ole saavuttanut suurinta osaa meistä.
Noin neljä kymmenestä vuosittaisesta syöpätapauksisesta olisi ehkäistävissä (Cancer Research UK, 2015). Kymmenen eri syöpätyypin kohdalla peräti 70 % syöpätapauksista olisi ehkäistävissä.
Yhdysvaltalaisen syöpäinstituutin syöpien ehkäisyosaston johtaja Philip E. Castle kirjoitti hiljattain, että ehkäisy on vuosisatamme lääke syöpään: “Vaikka on epätodennäköistä, että kykenisimme ehkäisemään kaikki syövät, ovat monet tämänhetkisistä ja vielä useammat tulevaisuuden syövistä ehkäistävissä.” (Castle, 2021.)
Alkoholi on syövän riskitekijä, mutta sataprosenttisesti ehkäistävissä. Ikävä kyllä tämän tietää aniharva. Ja se on ihan liian vähän.
Lähteet
Cancer Research UK (2015). Statistics on preventable cancers. Cancer Research UK. [Viitattu syyskuussa 2021].
Castle, P.E. (9.8.2021). Applying a pandemic-like response to cancer prevention. STAT. [Viitattu syyskuussa 2021].
Rabinovich, L., Brutscher, P-B., de Vries, H., Tiessen, J., Clift, J. & Reding, A. (2009). The affordability of alcoholic beverages in The European Union. Understanding the link between alcohol affordability, consumption and harms. Santa Monica, California: RAND Corporation.
THL (2018). Näin Suomi juo – Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Mäkelä, P., Härkönen, J., Lintonen, T., Tigerstedt, C. & Warpenius, K. (toim). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Thomsen, K.L., Christensen, A.S.P. & Meyer, M.K.H. (2020). Awareness of alcohol as a risk factor for cancer: A population-based cross-sectional study among 3000 Danish men and women. Preventive medicine reports, 2(19): 101156.
