Köyhyys altistaa päihteiden käytölle ja terveysongelmille
Köyhyys on monella tapaa riski terveydelle ja hyvinvoinnille. Köyhyys on yhtä suuri terveysriski kuin verenpainetauti, vähäinen liikunta, ylipaino ja alkoholi, kertoo The Lancet-lehdessä julkaistu tuore tutkimus. Köyhyys myös altistaa muille terveysriskeille.
Eläminen jatkuvien toimeentulo-ongelmien kanssa saattaa lisätä päihteiden käyttöä, etenkin jos oma elinympäristö sietää ja tukee sitä. Jos päihteiden käytöstä tulee ongelma, on suuri vaara, että jo ennestään heikko elämänhallinta katoaa. Köyhyys altistaa myös mielenterveysongelmille. Esimerkiksi työttömillä on yli kaksinkertainen riski kuormittua psyykkisesti muihin verrattuna. Lapsuudenkodin köyhyyden yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveysongelmiin on kolminkertainen verrattuna niihin, joiden perheessä ei ole ollut köyhyyttä.
Vaikein tilanne on niillä, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelmia. Tilannetta ei yhtään helpota se, että tuen ja hoidon saanti on usein puutteellista.
Alkoholihaitat jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti: alkoholiehtoinen kuolleisuus on noin kolme kertaa yleisempää vähiten koulutettujen kuin korkeimmin koulutettujen parissa. Sama määrä alkoholia aiheuttaa siis todennäköisemmin haittoja ja ongelmia köyhälle kuin varakkaalle. Ja vaikka nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt viime vuosina, niin erityisesti huono-osaisten aikuisten lapset juovat entistä enemmän.
Väestön hyvinvointi ja terveys ovat kehittyneet yleisesti ottaen myönteisesti Suomessa viime vuosikymmeninä. Silti väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet ja ovat OECD-maiden huippua. Sen lisäksi, että hyväosaiset ja korkeamassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat muita terveempiä, he myös käyttävät enemmän terveyspalveluita kuin pienituloiset ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat.
Edellä sanotun valossa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen pitäisi nousta entistä vahvemmin kaiken politiikan tavoitteeksi ja muuttuvan sitä kautta myös teoiksi.
Sote-uudistus ja alkoholilain kokonaisuudistus herättävät kuitenkin syvää huolta, kun niitä tarkastelee terveys- ja hyvinvointierojen vähentämisen näkökulmasta. Sote-uudistuksen valinnanvapauslain toteutuminen esitetyssä muodossa pikemminkin lisäisi väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja kuin vähentäisi niitä. Alkoholilain uudistuksen yksi yksityiskohta – 5,5 % vahvuisen alkoholin myynnin salliminen kaupoissa, kioskeilla ja huoltamoilla nykyisen 4,7% sijaan – uhkaa kääntää myönteisen kehityksen suunnan niin alkoholin kulutuksessa kuin alkoholista aiheutuvissa kuolleisuuseroissa.
Kirjoittaja on EHYT ry:n järjestöpäällikkö ja EAPN-Finin varapuheenjohtaja. Lue lisää köyhyydestä Suomessa ja Euroopassa, sen syistä ja seurauksista sekä vähentämiskeinoista juuri julkaistusta kirjasta Köyhyys – syitä ja seurauksia (toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin)
