Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä

Tutustu muutamiin näkökulmiin, joita kannattaa huomioida kodin mediakasvatuksessa. Kenellä on peliohjain perheessä? Mitä hyvät ja toimivat pelisäännöt pitävät sisällään?

Käsittelemme tässä artikkelissa muutamia näkökulmia, jotka kannattaa huomioida kodin mediakasvatuksessa. Lähtökohtaisesti aikuiset tukevat hallittua pelaamista ja myönteistä mediasuhdetta avoimuudella, uteliaisuudella ja tutustumalla lapsen ikätasolle sopiviin pelikulttuureihin. Monessa kodissa pohditaankin, millaiset sisällöt pienille pelaajille sopivat ja miten tukea tasapainoista pelaamista.

Lapsen taidot hallita omaa pelaamista ja ymmärtää pelikulttuureja rakentuvat pienestä pitäen lähiyhteisön, erityisesti huoltajien tuella. Pelaamista on hyvä harjoitella pienen lapsen kanssa vähitellen ja ennen kaikkea yhdessä.

Aikuisten antamat mallit, yhdessä kokeileminen ja keskustelut auttavat lasta ymmärtämään pelaamista monelta kannalta. Millainen peli on kiva? Millainen olo minulle tulee tämän pelin pelaamisesta? Mitkä asiat pelissä voisivat olla totta, ja mitkä ovat oikeastaan satua? Miten kävisi, jos joku oikeasti ajaisi autolla mereen kuten Super Mario? Lapsen mediataidot vahvistuvat yhdessä pelatessa ja keskustellessa. Monipuoliset keskustelut tukevat myös turvallista mediankäyttöä ja suojaavat haitallisilta sisällöiltä. Parhaimmillaan lapsi myös oppii, kuinka itse voi välttää niitä.

Pelaaminen on monelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle mieluista ajanvietettä ja usein myös tavoitteellista harrastamista. Perheen aikuisia ehkä kiinnostavat eri pelit kuin lapsia, mutta lasten pelejä kannattaa pelata myös yhdessä. Digitaaliset pelit ovat perinteisten pelien ja leikkien rinnalla elävää ja kehittyvää digitaalista leikkiä.

Lapset nauttivat yhteistä pelihetkistä ja moni myös toivoo saavansa pelata perheen aikuisen kanssa. Näihin toiveisiin aikuisen kannattaa tarttua. Niistä syntyy yhteisiä kokemuksia ja myönteistä muistijälkeä yhdessäolosta ja siitä, että aikuista kiinnostaa, mitä lapsi tykkää pelata. Yhdessä pelatessa lapsi oppii aikuisen esimerkistä ja pelin haasteiden yhdessä ratkomisesta monenlaisia taitoja, joista on hyötyä sekä digitaalisessa kulttuurissa että muussa vuorovaikutuksessa. Kaikki lasten kasvattajat eivät itse pelaa, mutta jokainen muistaa lapsuudestaan, kuinka palkitsevia leikit, oivaltaminen ja esimerkiksi reaktionopeuden kehittyminen voivat olla. Pelit tarjoavat muun muassa näitä mahdollisuuksia, ja niihin aikuisten kannattaa tutustua.

Ajankäytön pelisäännöt osana tasapainoista arkea

Pieni lapsi ei osaa vielä säädellä ajankäyttöään, jolloin aikuista tarvitaan laittamaan raamit tasapainoisen arjen ja hyvinvoinnin tueksi. Hyvää peliä olisi mukava pelata kaiket päivät, mutta päivään kuuluu monia muitakin tärkeitä asioita. Aikuisen tulee huolehtia esimerkiksi taukojen pitämisestä, ergonomiasta sekä unen riittävästä määrästä ja laadusta. Lapsen pitää ehtiä myös leikkiä, ulkoilla ja tavata kavereitaan. Pelihetken lopettamista voi auttaa esimerkiksi se, että aikuinen istahtaa pelaavan lapsen viereen, juttelee rauhallisesti ja muistuttaa sovituista peliajoista.

Muutenkin arki suuntaa pelaamiseen mahdollisia hetkiä: onko iltapäivällä sopiva aika pelata? Saako aamulla pelata, jos on menossa vasta kymmeneksi kouluun? Iltarutiinit ja aika ennen nukkumaan menoa on hyvä rauhoittaa digitaaliselta tekemiseltä, jotta uni ei häiriinny esimerkiksi kirkkaan näytön tuijottamisen tai keskittymistä vaativan, jännittävän pelin kesken jättämisen vuoksi. Ilta-aikaan perinteinen lauta- tai korttipeli voi olla digitaalista rauhallisempi valinta. Iltasatu ja yhteinen lukuhetki ovat hyviä keinoja rauhoittua unille.

Lapsen kasvaessa parasta on, että lapset ja aikuiset tekevät ja noudattavat pelaamiseen liittyviä sääntöjä yhdessä. Sääntöjen perusteleminen auttaa lasta ymmärtämään, miten pelaaminen vaikuttaa perheen arkeen tai miten omaa pelaamista voi säädellä. Reilujen sääntöjen tekeminen ei kuitenkaan aina ole ihan yksinkertaista. Peliajan lisäksi on hyvä keskustella siitä, millaiset arjen tilanteet pelaamiselle sopivat tai eivät sovi. Yhdessä tehtyjä uusia sääntöjä voidaan myös kokeilla yhdessä tietyn aikaa ja arvioida sitten, olivatko säännöt toimivia, mutta pääasiassa säännöissä on hyvä olla johdonmukainen.

Osalla lapsista on useampiakin koteja, ja siksi pelaamisen säännöistä on hyvä keskustella kaikkien lapsen arjessa mukana olevien aikuisten kesken. Ovatko säännöt eri kodeissa erilaisia? Mitä sekaannuksia se voi aiheuttaa? Myös kavereiden kotona voi olla erilaisia sääntöjä. Kannattaa jutella lapsen kanssa siitä, miten lapsi voi silloin toimia. Hyvä yleissääntö on, että kaverikyläilyssä noudatetaan varovaisemmin pelaamiseen suhtautuvan kodin sääntöjä. Alakoululaisen kanssa voi myös sopia, että jos kaverin kotona tarjotaan pelattavaksi K18-pelejä, lapsi voi selvästi sanoa, ettei hän saa niitä pelata.

Keskustelut muiden lasten huoltajien kanssa ja toisten perheiden mediankäyttöön liittyvien sääntöjen kunnioittaminen on tärkeä osa mediakasvatusta. Sääntöjä voi yrittää myös suunnitella yhdenmukaisiksi lapsen kaverien kotien tai koululuokan kanssa, jolloin pelaamista voi olla helpompi valvoa. Myös peliaikoja voi yrittää sovittaa yhteen kaverien peliaikojen kanssa.

Alla näet esimerkkejä muutamista erilaisista säännöistä, joita voi harkita omassa perheessä sovellettavaksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että niin lapset kuin perheetkin ovat yksilöllisiä ja perheiden erilaisissa tarpeissa toimivat omannäköisensä säännöt.

Päivittäinen peliaika Lapsi saa pelata päivässä tietyn kellonajan, esimerkiksi kello 15:00-17:00. Hyvät ja huonot puolet + Pelaamiseen kuluva aika on ennakoitavissa. + Perheessä voidaan sopia eri perheenjäsenten pelivuorot samalle laitteelle. – Lapsen pelikaverit verkossa saattavat olla eri aikaan koneen äärellä. – Kun aika päättyy, peli voi jäädä kesken.	Päivittäinen ruutuaika Lapsi saa pelata päivässä esimerkiksi yhden tunnin valitsemanaan aikana. Hyvät ja huonot puolet + Lapsi voi valita, mihin aikaan pelaa. Silloin hän voi huomioida kavereidensa aikataulut ja omien harrastustensa ajankohdat. – Vanhemman on vaikea seurata, milloin sovittu tuntimäärä tulee täyteen. – Kun aika päättyy, peli voi jäädä kesken.
Tämä kenttä loppuun Lapsen kanssa sovitaan, että kun aikuinen pyytää lopettamaan, lapsi saa pelata käynnissä olevan kentän loppuun tai seuraavaan tallennuspaikkaan. Hyvät ja huonot puolet + Peli ei jää kesken. + Aikuinen osoittaa ymmärtävänsä pelin tärkeyden. – Lapsi ei välttämättä malttaisi lopettaa. – Etukäteen voi olla vaikeaa arvioida, kuinka kauan peliaikaa on jäljellä.	Päivittäiset elämät Lapsi saa pelata omaa lempipeliään esimerkiksi kolme ”elämää” tai kenttää päivässä. Hyvät ja huonot puolet + Säännön selkeys. + Jatkuvuuden mahdollistaminen. – Pelissä on vaikeaa kehittyä, jos pelien määrä on tiukasti rajattu. – Lapsi voi tulla peliporukasta ulossuljetuksi, jos joutuu aina lopettamaan ennen kuin muut.

Luit juuri otteen Kenellä on peliohjain? Pelikasvatusta lapsiperheessä -artikkelista. Artikkeli on alun perin julkaistu Pelikasvattajan käsikirja 2 -kirjassa.

Lue koko artikkeli ja ja tutustu muun muassa näihin aiheisiin:

• Eri-ikäisille lapsille sopivat pelit
• Ajankäytön pelisäännöt osana tasapainoista arkea
• Media-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelusta
• Omat laitteet ja itsenäistyvä pelaaminen
• Sosiaalisia pelitilanteita ja aikuisen esimerkkiä
• Pelaajana kasvaminen