Eurooppalainen päihdepolitiikka: tutkittua tekemistä ja turbulensseja

NordAN-verkoston ja EHYT ry:n yhteistyönä toteuttama konferenssi oli yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtumista. Eri puolilta Eurooppaa saapuneet asiantuntijat saivat jakaa näkemyksiään ja nauttia maailmanluokan puhujakattauksesta. Mutta mistä konferenssissa sitten puhuttiin? Seuraavassa muutamia poimintoja päivillä esillä olleista aiheista.

Päihdehaittojen ehkäisy vaatii EU-jäsenmailta konkreettisia tekoja

Konferenssin yksi tähtiesiintyjistä oli EU:n väistyvä terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis. Hän peräänkuulutti testamentissaan jäsenmailta ”terveys kaikissa politiikoissa” lähestymistapaa sekä kauaskantoisia ja rohkeita tekoja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Työtä tulee tehdä kaikilla tasoilla – niin EU:ssa, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Ja leveällä rintamalla, kansalaisyhteiskunnasta pääministereihin.

Komissaarin keinolistalta löytyivät muun muassa alkoholin verotus, saatavuuden ja mainonnan rajoitukset, minimihinta-politiikka sekä tuotetietojen esille tuominen alkoholipakkauksissa. Tutkitusti vaikuttava ja tuttukin keinoarsenaali, mutta jäsenmailla on vielä paljon tehtävää implementoinnissa.

EU:n terveyden edistämisen budjetista 97% menee nykyisellään sairauksien hoitoon ja vain 3% niiden ehkäisyyn. Komissaari haluaisi lisää panostusta ehkäisevään työhön. ”Haluan olla terveyskomissaari, enkä mikään sairauskomissaari”, julisti Andriukaitis. Tilanne saattaa hyvinkin korjaantua, jos Euroopan komission uuden puheenjohtajan Ursula von Leyenin asettamat tavoitteet toteutuvat.

Von Leyenin ”To do” -listalla on ei enempää, eikä vähempää kuin syövän päihittäminen Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Projekti nostaa päihdehaittojen ehkäisyn roolia, sillä linkki alkoholiin ja syöpäriskin välillä on merkittävä. ”Olen vakuuttunut, että kaikki toimet alkoholin kulutuksen vähentämiseksi ovat keskeisiä myös taistelussa syöpää vastaan”, totesi Andriukaitis Helsingissä ja kannusti toimijoita uusiin ponnistuksiin.  

Ruotsin malli Islannin mallin rinnalle

Islannin malli on lyönyt Suomessa läpi yhtenä päihdehaittojen vähentämisen välineenä. Hallitusohjelmaankin tiensä löytäneen mallin ytimessä ovat yhteisöt, lasten harrastustoiminnan tukeminen sekä vanhemmuustaitojen vahvistaminen.

NordAN-konferenssissa keskustelua herätti ns. Ruotsin malli, joka puolestaan painottaa yhteiskuntatason politiikkatoimia. Kanadalainen professori Tim Stockwell esitteli osallistujille tuoretta tutkimusta, jossa selvitettiin alkoholipolitiikan vaikutuksia alkoholin kulutukseen ja sen aiheuttamiin haittoihin.

Kuulijoita kiinnosti erityisesti tutkimuksen Suomi-Ruotsi -asetelma. Valitettavasti Suomi hävisi tuon alkoholipolitiikan maaottelun selvin luvuin. ”Alkoholi aiheuttaa vuosittain Suomessa yli 4 000 kuolemaa ja noin 46 000 sairaalakäyntiä. Jos Suomi siirtyisi Ruotsin kaltaiseen tiukempaan alkoholipolitiikkaan kuolemat vähentyisivät noin 21 % ja sairaalakäynnit noin 33 %”, lateli Stockwell.

Yksi keskeisistä eroista maidemme välillä liittyy alkoholin saatavuuteen. Suomessa ruokakaupoista voi ostaa vahvempia alkoholijuomia kuin Ruotsissa. Ruotsissa yli 3,5 tilavuusprosenttiset alkoholijuomat myydään ainoastaan Systembolagetissa. Suomen ja Alkon osalta vastaava raja on 5,5 tilavuusprosenttia.

Toivottavasti ”Suomen malliksi” ei tule muodostumaan alkoholilain höllentäminen kansanterveyden kustannuksella. Konferenssissa viimeistään kävi selväksi, että alkoholipolitiikka kulkee meillä eri latuja kuin muissa Pohjoismaissa. Myös Virossa ja Liettuassa suunta on ollut kohti tiukempaa sääntelyä.

Alkoholiteollisuuden rooli puhututtaa

Alkoholi ei ole mikä tahansa kulutustavara totesi jo aikoinaan Tomas Babor, yksi alkoholipolitiikan suurista guruista. Alkoholi on todellakin kaikkien ristiriitaisuuksien äiti, joka yhtäällä tuottaa taloudellista voittoa ja toisaalla käsittämättömän suuren haittalaskun. Toisaalla nautintoa, toisaalla onnettomuutta, sairautta ja huono-osaisuutta.

Yhteiskunnalla on vastuu kansanterveydestä ja alkoholipolitiikka on instrumentti, jolla lainsäätäjä voi vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja sitä kautta alkoholihaittoihin. Elinkeinoelämällä ja alkoholiteollisuudella on myös paljon pelissä ja suuri halu vaikuttaa alkoholipolitiikkaan omista intresseistään käsin.

NordAN-konferenssissa kyseenalaistettiin alkoholiteollisuuden rooli alkoholipolitiikassa usean alustajan toimesta. Muun muassa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi, että ”alkoholiteollisuuden puuttuminen päätöksentekoon saattaa hyvinkin olla pääsyy sille, että Suomessa ei ole päässyt syntymään tehokasta alkoholipolitiikkaa”. Myös Alko tunnisti ja tunnusti alkoholiteollisuuden mielipidevaikuttajuuden sekä yritykset haastaa vahvojen alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoli.

Alkoholiteollisuuden toimintaa omassa esityksessään ruoti erityisesti Viron ex-terveysministeri ja nykyinen kansanedustaja Jevgeni Ossinovski. Hänen mielestään alkoholiteollisuuden vastuullisuusvaje on ilmeinen. ”Alkoholiteollisuus on yksi raivokkaimmista, aggressiivisimmista ja parhaiden organisoiduista lobbaajista sekä EU:ssa että koko maailmassa”, hän jyrähti.

Ossinovskin näkemyksillä on painoarvoa. Hän on omassa kotimaassaan kuuluisa kamppailustaan alkoholiteollisuutta vastaan. Varsinainen kokemusasiantuntija siis.

Käärmekeiton jälkeen Ossinovski valoi uskoa kuulijoihin: ”Työ jatkuu. Ei pidä vaipua epätoivoon muutaman takaiskun vuoksi. On vain ajan kysymys, kun alkoholiteollisuudelle käy kuten tupakkateollisuudelle. Tieteellinen todistusaineisto on niin päivänselvää, että kokonaisuutta arvioiden on vain yksi mahdollisuus. Alkoholiteollisuuden on lopulta hyväksyttävä rajoituksia toimintaansa yhteisen hyvän edistämiseksi.”