Alkoholikulttuurin muutos näkyy vanhemmissakin sukupolvissa
Tilastojen mukaan etenkin 65–74-vuotiaat käyttävät aiempia sukupolvia enemmän alkoholia. He ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka matkustavat ja harrastavat. Tällöin alkoholinkäytöllekin on enemmän tilaisuuksia.
EHYT ry:n Onks’ uutta tietoo? -ikähankkeessa ikäihmisten lisääntynyt alkoholinkäyttö nähdään kulttuurisen muutoksen tuloksena. Suomalaisen alkoholikulttuurin muutos ajoitetaan keskioluen vapautumiseen vuonna 1969, jolloin suuret ikäluokat olivat nuoria. Nuo ikäluokat ovat koko elämänsä eläneet uudessa, aiempia sukupolvia vapautuneemmassa alkoholikulttuurissa. Kaikkien ikäryhmien alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt, niin ikääntyneiden kuin nuorempien.
Ikähankkeessa on pyritty muistuttamaan erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä alkoholinkäytön riskirajoista, jotka yli 65-vuotiaiden kohdalla ovat selvästi työikäisten suosituksia alemmat. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen (2006) mukaan yli 65-vuotiaan ei tulisi käyttää kerralla yli kahta alkoholiannosta, eikä yli seitsemää annosta viikossa.
Alkoholin muodostuessa ongelmaksi suomalainen ikäihminen juo yleensä salaa, jolloin ongelmaan on vaikeaa puuttua perhepiirissä. Muun muassa internetin keskustelupalstoilla huomaa, että asia koetaan vaikeaksi ottaa puheeksi. Puheeksi ottamisessa avuksi voi olla faktojen esiin tuominen, jossa omien havaintojen ja huolen tueksi esitetään tosiasioita, esimerkiksi kasvaneet juomismäärät, kaatumiset ja loukkaantumiset. On uskallettava ottaa riski, että toinen kieltää ja pahoittaa mielensä.
Suomessa alkoholiin liittyy kahdenlaista suhtautumista, toisaalta yleistä hyväksyntää, toisaalta aiheen vakavuuden välttelyä. Aihe on vaikea ja jokaisella on väistämättä jonkinlainen suhde alkoholiin. EHYT ry:n mottona on, että jokainen luo suomalaista päihdekulttuuria ja vaikuttaa siihen päivittäisillä valinnoillaan. Nuorten, raittiiden ikäluokkien myötä on virinnyt toivo, että aihetta voitaisiinkin käsitellä siinä missä mitä tahansa muuta, niin perhepiirissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Lähipiiristä välittämistä tulisi yhteiskunnassamme laajentaa, ja puuttumattomuuden muurit murtaa. Hyviä käytäntöjä ovat erilaiset etsivän työn muodot, mm. Oulussa Ikä-Esko-toiminta, jossa jalkaudutaan lähiöihin, saadaan naapureilta vihjeitä syrjään jääneistä vanhoista ihmisistä, joita mennään tapaamaan ja houkutellaan mukaan korttelikerhoihin. Tiedän omastakin työkokemuksesta, että houkuttelemiseen tarvitaan useampi käynti ja saattaminen kädestä pitäen toimintaan. Yhdessä voisimme ideoida myös tapahtumia, joissa ikääntyvät ja nuoret saatetaan yhteen, mielekkään toiminnan pariin.
EHYT ry:n IkäAkatemiassa 19.9. perehdytään hyvän ikääntymisen rakennuspuihin. Tarkastelussa on ennen kaikkea se, miten eläkeikäisten päihdehaittoja voidaan estää ennakolta. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä.
Tervetuloa mukaan!
Heidi Mäenpänen
Suunnittelija-kouluttaja
040 737 9198
