Nikotiinipusseille uudet maut – sattumaako, että ne suosivat vain yhtä valmistajaa?
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka tuo nikotiinipussit tiukemman tupakkalain piiriin. Uuden sääntelyn myötä nikotiinipussien makuja ja nikotiinipitoisuuksia rajoitetaan, ja niiden etämyynti kielletään. Lakimuutoksen mukaan nikotiinipusseja saa Suomessa myydä jatkossa kuudessa sallitussa maussa: mentoli, minttu, tee, inkivääri, rosmariini ja puu.
Nikotiinipussien makuaineita koskevan päätöksen yksityiskohdat herättävät kysymyksiä puolueettomuudesta. Sallittujen makujen lista nimittäin vastaa vuonna 2023 perustetun pietarsaarelaisen Habit Factoryn tuotevalikoimaa. Lausuntokierroksella myös kyseinen yritys jätti oman lausuntonsa, mutta virallisen lausuntoajan päättymisen jälkeen. Mielenkiintoista oli, että se liitti lausuntoonsa markkinointikuvan tuotevalikoimastaan, jossa kävi ilmi yrityksen valikoimassa olevat maut. Virallisten lausuntojen tarkoitus on tarjota päätöksentekoa tukevaa tietoa, eikä niissä ole kyse mainostamisesta.
Kyseinen yritys on tuottanut hallituksen esitykseen päätyneitä makuja jo ennen lakimuutosta, joten yritykselle tarjoutuu kilpailuetu muihin toimijoihin nähden. Yksikään muu valmistaja maailmassa heidän mukaansa ei tarjoa tällaista makuvalikoimaa, mikä asettaa yrityksen poikkeukselliseen asemaan markkinoilla. Habit Factory sijaitsee entisen RKP:n puheenjohtajan kotipaikassa Pietarsaaressa. Yrityksen edustaja on vakuuttanut julkisuudessa, että kyse on vain ”puhtaasta sattumasta”.
Suomi on sitoutunut Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainväliseen tupakkapuitesopimukseen (FCTC), jonka tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentäminen ja kansanterveyden edistäminen. Artikla 5.3. edellyttää, että valtiot eivät anna etuoikeuksia tai erityiskohtelua tupakkateollisuudelle tai myönnä etuja tupakkateollisuudelle yrityksen perustamiseen tai liiketoiminnan harjoittamiseen.
Lakimuutoksen hyväksytty makuvalikoima herättää myös kysymyksen sääntelyn johdonmukaisuudesta. Mentoli ja minttu ovat kielletty tupakassa niiden houkuttelevuuden vuoksi, mutta nikotiinipusseissa nämä maut ovat edelleen sallittuja. Keski-Euroopassa esimerkiksi Belgia ja Hollanti ovat päätyneet kieltämään nikotiinipussien myynnin. EHYT on ajanut nikotiinipussien makuaineiden kieltoa, huomattavasti esitettyä matalampaa nikotiinirajaa sekä nikotiinituotteiden ostoikärajan nostoa 20 ikävuoteen, mikäli Suomessa nikotiinipussien myynti halutaan välttämättä sallia.
Nikotiinituotteiden houkuttelevuuden vähentäminen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että makuaineet tekevät nikotiinituotteista houkuttelevampia nuorille, sillä ne peittävät nikotiinin karvaan maun ja luovat vaikutelman, että tuotteet ovat vaarattomampia.
EHYTin Nuoret ja päihteet -kysely (2024) osoittaa, että nikotiinipusseista on tullut trendikkäitä ja ne kiinnostavat nuoria yhä enemmän: jopa 36 % nuorista pitää niitä ”muodikkaina.” Erityisen suuri kiinnostus on ammattiin opiskelevien nuorten miesten keskuudessa, joista 42 % on käyttänyt nikotiinipusseja ainakin kerran.
Tämän vuoksi makuaineiden rajoittaminen on olennainen keino vähentää nikotiinituotteiden vetovoimaa. Samalla houkuttelevuuden vähentäminen tukee tupakkalain tavoitetta, jonka mukaan nikotiiniriippuvuus tulisi saada vähenemään alle viiteen prosenttiin väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vahvaa ehkäisevää työtä ja lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä.
Tupakkapolitiikan keskiössä on oltava nuorten suojelu nikotiinituotteilta. Useiden tutkimusten mukaan nikotiinituotteiden kokeilut ja säännöllinen käyttö alkavat usein jo ennen 20 vuoden ikää, jolloin riippuvuuden syntymisen riski on suuri. Nykyisellään nikotiinipussien ikäraja on 18 vuotta, mutta keskustelua olisi syytä käydä myös ikärajan nostamisesta tupakkatuotteiden myynti- ja ostokiellon osalta 20 vuoteen. Tämä lisäisi nuorten suojaa ja vähentäisi nikotiinituotteiden käyttöä erityisesti kriittisessä vaiheessa, jolloin riippuvuus kehittyy helposti.
Kansalaisten luottamus ja päätöksenteon läpinäkyvyys
On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon säilyy. Yksittäisen yrityksen suosiminen kansanterveyttä koskevissa päätöksissä osaltaan vaarantaa päätöksenteon puolueettomuuden. Lainsäädännön läpinäkyvyys on avainasemassa luottamuksen rakentamisessa.
On välttämätöntä, että päätöksenteon prosessit ja vaikutukset ovat läpinäkyviä ja puolueettomia sekä kunnioittavat Suomen kansainvälisiä sopimusvelvoitteita. Nikotiinipusseja koskevan lainsäädännön syntyprosessi asettaa pitkän varjon sekä kansanterveyden edistämistavoitteiden, että yritysten yhdenmukaisen kohtelun päälle.