Ystävän tai perheenjäsenen päihteiden käyttö huolettaa, mutta miten ottaa asia puheeksi?
Ensihuoli-koulutuksesta läheiset ja vapaaehtoiset saavat keinoja hankalan aiheen käsittelyyn.
Kun huoli läheisestä nousee, moni kokee epävarmuutta siitä, miten tilanteeseen pitäisi puuttua. Ensihuoli-koulutus vastaa tarpeeseen rohkaisemalla ja antamalla keinoja puheeksiottoon.
Aiemmin koulutuksia on pidetty enimmäkseen lähikoulutuksina, mutta viime vuonna ne siirtyivät koronan vuoksi kokonaan verkkoon.
”Tämä ei ole massakoulutusta, vaan pointti on ollut kohtaamisessa ja ryhmän antamassa tuessa. Vaikka ihmisten kohtaaminen ja ilmapiirin aistiminen eivät verkossa toteudu samalla tavoin, koulutukset ovat toimineet melko hyvin sielläkin”, kertoo aluekoordinaattori Harri Jukkala EHYTistä.
Verkkokoulutuksen etuna on, että mukaan voi tulla mistä päin maata vain. Viime vuonna Ensihuoli-koulutukset vetivätkin tavallista enemmän väkeä.
Vuoden aikana pidettiin 15 koulutusta, joista osa kohdennettiin tietyille ryhmille.
”Yksi niistä oli romanilähtöinen koulutus, joka toteutimme romanijärjestöjen kanssa. Lisäksi tarjosimme koulutusta omaishoitajille, opiskelijoille ja mielenterveysomaisille. Myös kannabis oli yhtenä erityisteemana”.
Romanilähtöistä koulutusta
Romano Missio ry:ssä palveluohjaajana työskentelevä Katriina Roth osallistui romanilähtöisen Ensihuoli-koulutukseen. Hän työskentelee vankilassa olevien ja sieltä vapautuvien romaninaisten parissa, ja etenkin päihdehaitat tulevat hänen työssään usein esiin.
Roth kertoo koulutuksen selkeyttäneen omaa työskentelyä ja antaneen vahvistusta puheeksiottoon. Siitä on hyötyä elämässä muutenkin.
”Koulutus sai ajattelemaan, että asiat voi ottaa puheeksi entistäkin matalammalla kynnyksellä, jo pienenkin huolen herätessä.”
Rothin mieleen nousi myös kehitysideoita. Hänestä romanilähtöiseen koulutukseen voisi suunnitella käytännön esimerkkejä, jotka pohjaisivat selkeästi omaan kulttuuriin. Esimerkiksi avoimuudessa on hänen mukaansa eroa romaneiden ja valtaväestön välillä.
”Romaniyhteisössä pystytään avoimemmin ja rohkeammin ottamaan asioita puheeksi, mikä oikeastaan on meillä vahvuutena. Voimme kysyä asioista melko suoraan, ilman että toinen kokee sen tungetteluna.”
Neljän portaan malli
Ensihuoli-koulutuksessa on kaksi kouluttajaa, jotka käsittelevät aihetta vuoropuheluna. Vain he käyttävät kameraa ja mikrofonia, mutta osallistujilla on mahdollisuus kysyä ja kommentoida chatissa. Omalla nimellä ei tarvitse olla esillä, mikä voi helpottaa osallistumista.
Osallistujilta saatu palaute on Jukkalan mukaan ollut varsin myönteistä. Huolen esiin tuomista kannattaa harjoitella ja rohkaistua kokeilemaan uusia keinoja. Puheeksiottoon ei ole yhtä oikeaa mallia, mutta tietyt vaiheet on hyvä pitää mielessä.
”Avainsanat ovat pysähdy, kysy, kuuntele ja kannusta. Pysähtyminen ja kysyminen ovat velvollisuutemme. Mitä sinulle kuuluu, on yksinkertainen kysymys, josta asiaa voi lähteä tarkentamaan”, Jukkala sanoo.
Kysymisen jälkeen on aidosti kuunneltava, ilman neuvomista, ohjeistamista tai analysointia. Sitten vuorossa ovat tukeminen ja kannustaminen. Eikä myöskään pidä laiminlyödä itseään eli omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan, Jukkala muistuttaa.
”Kun ihmisellä on huoli toisesta ihmisestä, on löydettävä myös tapa pitää huolta itsestä. Tämä on teema, jota korostamme koulutuksessakin.”
Ensihuoli-koulutus on maksuton, ja sen sisällöt ovat sovellettavissa myös pelaamisesta syntyneen huolen puheeksi ottamiseen. Vuonna 2020 koulutukseen osallistui 251 henkeä. EHYT järjestää teemakohtaisia Ensihuoli-koulutuksia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin EHYTin Vuosikertomus 2020:ssa.
