Joka kolmas elää päihdeongelmasta kärsivän rinnalla – Uusilla hyvinvointialueilla ei ole varaa unohtaa läheisiä

Päihderiippuvaisten ihmisten läheisiä yhdistää lähes poikkeuksetta yksi asia: uupumus. Työni kautta läheisten haasteet ovat tulleet minulle tutuiksi. Läheisiä kuormittavat niin päihdesairauden aiheuttamat haitat kuin avun löytämisen vaikeus.

Päihderiippuvaisten ihmisten läheisiä yhdistää lähes poikkeuksetta yksi asia: uupumus. Työni kautta läheisten haasteet ovat tulleet minulle tutuiksi. Läheisiä kuormittavat niin päihdesairauden aiheuttamat haitat kuin avun löytämisen vaikeus.

Kohtaamiset läheisten ja läheistyön ammattilaisten kanssa ovat piirtäneet kuvan palveluiden pirstaleisuudesta ja alueellisesta epätasaisuudesta. Silloinkin kun palveluita on, tieto niistä ei tavoita läheisiä.

Tulevat hyvinvointialueet ovatkin mahdollisuus parantaa läheisten palveluja.

Asetu läheisen asemaan

Kuvitellaan hetki: Olet huolissasi läheisesi päihdeongelmasta ja omat voimasi ovat huvenneet. Et ole aiemmin saanut tukea tilanteeseen.

Missä kunnassa asut? Mene nyt kunnan verkkosivuille ja etsit itsellesi apua. Millaista apua löydät?

Jos onnistuit löytämään selkeää tietoa alueesi palveluista, hienoa! Kokeile silloin toista aluetta. Väitän, että tieto on pääosin vähäistä. Päihdepalveluissa saatetaan mainita sivulauseessa palveluiden olevan myös läheisille. Tämä ei kuitenkaan kerro, millaista saatavilla oleva apu on.

2 miljoonan ihmisen ongelma

Suomessa on noin 431 100–444 300 amfetamiinia, opioideja tai alkoholia ongelmallisesti käyttävää ihmistä. Arvioiden mukaan jokaista päihteiden ongelmakäyttäjää kohden on noin 5 läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön haitoille. Se tarkoittaa yhteensä noin 2 miljoonaa päihteidenkäyttäjien läheistä.

Kaikki eivät tarvitse ammattiapua, mutta varmasti osa näistä 2 miljoonasta kokee tilanteessaan niin suurta kuormitusta, että apua on saatava. Kuormitus näkyy uupumuksena, taloudellisina ongelmina ja sairastumisina.

Kunnilla on päihdehuoltolain määräämä velvollisuus tarjota läheisille tukea. Sininauhaliitto ja monet muut järjestöt tarjoavat läheisille tukea, mutta tuki ei riitä kattamaan koko Suomea. Järjestölähtöiset tukimallit eivät myöskään korvaa kuntien järjestämää palvelua, kuten sosiaaliohjausta, perhetyötä ja hoidon tarpeen arviointia.

Ratkaisut ovat jo olemassa

Sen sijaan, että läheiset kuitataan palvelukuvauksen sivulauseissa, heidät tulee ottaa toiminnan keskeiseksi kohderyhmäksi. Syy tähän ei ole ainoastaan laki, vaan se, että läheisten tukeminen on vaikuttavaa. Riittävällä tuella ehkäistään sekä inhimillistä kärsimystä että kuluja yhteiskunnalle.

Onneksi toimivia tukimalleja jo on. Ensimmäiseksi askeleeksi hyvinvointialueilla tulee ottaa eri palveluiden kerääminen yhteen ja palvelupoluista viestiminen läheisille ja ammattilaisille.

Jokaisen terveydenhoitajan, sosiaaliohjaajan ja päihdetyöntekijän tulee tuntea alueensa palvelut läheisille. Niitä pitää rohkeasti tarjota, vaikka läheinen tulisi vastaanotolle aivan muista syistä.

Tutustu hyvinvointivaalit-sivustoon