Köyhyysvahti ja järjestöjen keräämä tieto kertovat kasvavasta köyhyydestä ja toimeentulovaikeuksista

Köyhyys, pienituloisuus, taloushaasteet ja velkaongelmat ovat kasvussa Suomessa, kertoo Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin tuore raportti Köyhyysvahti 2025. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA 2.0 -tutkimusohjelman tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan järjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi ja toimeentulo ovat vaikeutuneet viimeisen vuoden aikana.

Köyhyyden kasvamiseen vaikuttaa moni tekijä: Sosiaaliturvaa on leikattu ja sen ehtoja tiukennettu, työttömyys on ennätyskorkealla. Ihmisten hoitamattomat ongelmat ja huumausaineiden käyttö ovat entistä arkipäiväisempiä näkyjä kaupunkien kaduilla.

Pientuloisten määrä kasvanut 110 000 ihmisellä

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston vuosittaisessa Köyhyysvahti 2025 -raportissa on järjestö- ja tutkijataustaisten kirjoittajien artikkeleita mm. sosiaaliturvaleikkauksista, työttömyydestä, ylivelkaantumisesta, eläkeläisten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden, omaishoitajien ja maahanmuuttajien tilanteesta. Kun Suomen tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä kokevien määrää 100 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä, ovat pelkästään vuosina 2024–2025 tehdyt leikkaukset kasvattaneet pienituloisten määrää 110 000 ihmisellä.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan ja järjestöavustuksiin on tehty viime vuosina merkittäviä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, paljon palveluja ja tukia tarvitsevien ihmisten elämään ja hyvinvointiin.

Taloudellinen niukkuus näkyy arjessa monin tavoin

A-klinikkasäätiön koordinoiman MIPA 2.0-tutkimusohjelman vuonna 2025 toteuttama kysely osoittaa, että mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi on heikompaa kuin väestöllä keskimäärin ja toimeentulon ongelmat yleisiä.

Taloudellinen niukkuus näkyi osallistujien arjessa hyvin konkreettisesti. Useampi kuin kaksi viidestä (43 %) vastaajasta kertoi pelänneensä ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaa sitä lisää. Yli kolmannes kertoi jättäneensä käymättä lääkärissä ja joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi. Lähes viidennes (18 %) vastaajista joutui turvautumaan ruoka-apuun kerran kuussa tai viikoittain.

63 % vastaajista piti menojen kattamista tuloillaan melko tai erittäin hankalana. Lisäksi joka toinen (50 %) vastaaja kertoi taloudellisen tilanteensa heikentyneen kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tulokset osoittavat, että sosiaaliturvaleikkaukset, kuten asumistuen ja työttömyysturvan muutokset sekä sote-asiakasmaksujen nousu, ovat heikentäneet toimeentuloa merkittävästi. Kolme neljästä vastaajasta arvioi elinkustannusten nousun ja terveydenhuoltomenojen lisänneen talousvaikeuksiaan.  

Sote-järjestöjen leikkaukset pahentavat tilannetta

Järjestötoiminnalla on perinteisesti pystytty tukemaan köyhyyttä kokevia ihmisiä. Nyt leikkaukset sote-järjestöihin vaikuttavat entisestään köyhyyttä kokevien tilanteeseen. Kuluvan vuoden aikana useampi järjestö on joutunut supistamaan toimintaansa, joitain yksittäisiä järjestöjä on jopa lopettanut toimintansa, ja leikkauksia on vielä tulossa lisää kahden seuraavan vuoden aikana.

Kontrasti esimerkiksi 90-luvun lamaan on iso: kun silloin kolmatta sektoria kutsuttiin yhteisiin talkoisiin leikkaamatta järjestörahoitusta ja luomalla palkkatukimalleja, nyt järjestörahoitusta leikataan sumeilematta.

Kuluvan vuoden aikana EHYTin kansalaistoiminnan osastolla on kirjattu ylös mm. seuraavia signaaleja:
– Ihmisillä on enemmän toimineentulo-ongelmia: nälkä-, raha- ja asumishuolet lisääntyneet.
– Joka päivä kysellään ruokajaoista.
– Eräs jäsenjärjestön edustaja kertoi, että Oulussa oli viime vuonna tavattu ensi kerran lapsi yksin ruokajonossa.
– Ihmiset joutuvat etsimään jatkuvasti halvempia asuntoja, kävijä on saanut häädön.
– Palveluihin pääsy on vaikeutunut, katkolle pääsy on vaikeutunut.
– On kokemusta, että ei saa apua, ja pelkoa, ettei saa apua jos sitä tarvitsee.
– Useita paikallisesti toimineita yhdistyksiä on lopettanut toimintansa.

Myös siitä oli mainintoja, että ihmisiä puhututtavat hallituksen tekemät leikkaukset.

Suuri osa suomalaisista kannattaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja vahvaa sosiaaliturvaa. Ajatuspaja E2:n lokakuussa julkaistun Miten meillä menee? -tutkimuksen mukaan 82 % mielestä Suomen ei pidä hylätä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Rikas kansalaisyhteiskunta ja sosiaali- ja terveysjärjestöt sen osana ovat olennainen osa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Köyhyyden kasvaessa tuleville vuosille suunnitellut leikkaukset sote-järjestöjen avustuksiin tulisi perua.

Jiri Damski
johtaja (kansalaistoiminta)

EAPN-Finin Köyhyysvahti 2025 kertoo syvenevästä köyhyydestä:
https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2025-kertoo-syvenevasta-koyhyydesta

MIPA 2.0 -julkaisu: Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimintaan osallistuvien hyvinvointi ja toimeentulo vaikeutuneet viimeisen vuoden aikana  
https://a-klinikkasaatio.fi/uutiset/julkaisu-mielenterveys-ja-paihdejarjestojen-toimintaan-osallistuvien-hyvinvointi-ja-toimeentulo-vaikeutuneet-viimeisen-vuoden-aikana

E2: Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2025
https://www.e2.fi/julkaisut/julkaisut/miten-meilla-menee-katsaus-suomalaisten-mielenmaisemaan-2025.html