EHYT ei kannata hallituksen esitystä alkoholilain muuttamisesta: uhkaa lisätä alkoholihaittoja

Esitetty lakimuutos uhkaa lisätä alkoholin aiheuttamia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Jos lakimuutos etenee, se vaarantaa yhdessä muiden hallitusohjelmaan kirjattujen alkoholipoliittisten muutosesitysten kanssa pohjoismaisen alkoholin vähittäismyyntimonopolijärjestelmän tulevaisuuden. Nykyinen hallitusohjelma on siirtämässä alkoholipolitiikan perustaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta kilpailu- ja talouspolitiikkaan. Tällainen kehitys sivuuttaa alkoholin aiheuttamat merkittävät haitat, eikä se ole kansantaloudellisesti eikä -terveydellisesti kannatettavaa.

Hallituksen esittämä lakimuutos lisäisi alkoholin saatavuutta Suomessa. Muutoksella annettaisiin alkoholilain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille vähittäismyyntiluvan haltijoille oikeus myydä käymisteitse valmistettuja enintään 8,0 tilavuusprosentin alkoholijuomia. Nykyinen raja on 5,5 % ilman erityistä valmistustaparajoitusta. Vähittäismyyntilupia saavat päivittäistavarakaupat, kioskit, huoltoasemat sekä ravintolat, jotka harjoittavat alkoholituotteiden ulosmyyntiä.

Hallituksen esitys ei ole kannatettava ja se tulisi perua. Hallitusohjelmaan kirjattujen alkoholipoliittisten muutosesitysten kokonaisvaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja kansantalouteen ei ole huomioitu eikä arvioitu riittävästi. Hallituksen esittämät toimet eivät tuo taloudellisia säästöjä vaan uhkaavat lisätä kustannuksia useilla eri hallinnonaloilla. Tältä osin hallituksen esitys on ristiriidassa hallituksen yleisen talouden sopeuttamislinjan kanssa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n huoli kohdistuu lakimuutoksen potentiaalisiin seurauksiin. Suomalainen alkoholipoliittinen sääntely on jo tällä hetkellä löyhää, mikäli sitä verrataan matalamman kulutuksen maihin kuten Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin.

Nykyinen alkoholin myyntijärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi ja se nauttii laajaa julkista tukea. Tämän järjestelmän horjuttaminen lisäämällä alkoholin saatavuutta ei ole suotuisaa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Hallitusohjelma sisältää useita erillisiä muutosesityksiä alkoholipolitiikkaan, joiden vaikutuksia tulee arvioida kokonaisuutena, ei yksittäisinä toimenpiteinä. Hallitus ei ole esittänyt hallitusohjelmassa mainituista alkoholipoliittisista toimista kokonaisarviota, jossa huomioitaisiin vaikutukset kansanterveyteen ja -talouteen sekä nykyisen alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän toimintaedellytyksiin.

Hallitusohjelmasta puuttuvat kokonaan toimenpiteet alkoholihaittojen lisääntymistä kompensoivista toimista, kuten lisäpanostuksista yksilö- ja yhteisötasolla toteutettavaan päihdehaittoja ehkäisevään työhön järjestöjen, hyvinvointialueiden ja kuntien toimesta.

Mikäli tutkimustiedon mukaan vaikuttavimpia yhteiskuntatason sääntelykeinoja ei poliittisin syin haluta käyttää, tulisi minimissään huolehtia muiden ehkäisykeinojen nykyistä kattavammasta resursoinnista. Hallitus ei ole esittänyt edellä mainitun kaltaisia kattavia lisäpanostuksia.

Lakimuutos lisäisi alkoholin saatavuutta

Alkoholin saatavuuden lisäämisellä on suoria vaikutuksia terveyteen, työelämään ja kansantalouteen. Alkoholi on suurin yksittäinen vältettävissä olevien ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja Suomessa, ja sen lisääntynyt kulutus näkyisi välittömästi terveys- ja työelämäkustannuksina. Työpaikoilla arvioidaan syntyvän vuosittain yli 500 miljoonan euron kustannukset alkoholin käytön seurauksena.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee alkoholin saatavuuden rajoittamista alkoholiin liittyvien haittojen ehkäisemiseksi. WHO ja OECD toteavat, että alkoholin saatavuus, mukaan lukien myyntipaikkojen määrä, vaikuttaa merkittävästi alkoholiin liittyvien haittojen syntyyn. Saatavuuden ja myyntipaikkojen rajoittaminen on yksi tärkeimmistä ja kustannustehokkaimmista toimenpiteistä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi.

Vuonna 2022 Suomessa oli 373 monopolimyymälää (Alko), mutta 6 317 enintään 5,5-prosenttisten juomien vähittäismyyntiluvan haltijaa, joista 1 444 oli ravintoloita. Vahvemman alkoholin myynti yli 4500:ssa päivittäistavarakaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla lisäisi alkoholin saatavuutta kansalaisille ja vaikuttaisi kielteisesti kansanterveyteen. Alkoholilakiin esitettäviä muutoksia on välttämätöntä tarkastella kestävän kansantalouden ja -terveyden kannalta eikä yksittäisten elinkeinosektoreiden lyhyen aikavälin taloudellisten etujen näkökulmasta.

Alkoholista syntyy miljardiluokan vuosittaiset välittömät ja välilliset haittakustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle. Alkoholi lisää palvelutarvetta, heikentää tuottavuutta ja vaikuttaa kielteisesti väestön terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Alkoholilla on kaksi päävaikutusta toimivaan kansantalouteen, se 1) lisää julkisen sektorin kustannuksia ja 2) vähentää veronmaksajien määrää.

Nyt lausuttavana oleva esitys vahvempien enintään 8 prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien tuomisesta ruokakauppoihin ei ole vastuullinen alkoholipoliittinen toimenpide, joka toteuttaisi alkoholilakiin (1 §) ja perustuslakiin kirjattuja tavoitteita väestön terveyden edistämisestä (perustuslain 19 §:n 3 momentti).

Perusteltua on kysyä, onko hyvin rajatun joukon, käytännössä kolmen päivittäistavaraketjun sekä alkoholia valmistavan teollisuuden, saamat hyödyt mielekkäässä suhteessa niihin kustannuksiin, joita uudistuksesta aiheutuisi koko maan julkisen sektorin sekä työelämän kannettavaksi.

Sote-sektori on jo ennestään kuormittunut

Esitetty lakimuutos aiheuttaisi lisäkuormitusta sote-järjestelmälle ja hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo nyt merkittävästi kuormittuneita, ja alkoholihaitat lisäävät tätä taakkaa entisestään. Vuonna 2022 päihteistä aiheutui Suomessa lähes 150 000 terveydenhuollon hoitopäivää, joista suurin osa liittyi alkoholiin. Lisäksi alkoholi on merkittävä tekijä yli 200 sairaudelle ja tapaturmille, kasvattaen terveys- ja sosiaalipalveluiden kuormaa entisestään. Erityistä huolta herättää ikääntyneiden liiallinen alkoholinkäyttö.

Suomessa on noin 25 000 lähi- ja sairaanhoitajan vaje, ja tällä hetkellä terveydenhuoltohenkilöstön haasteina ovat päihteiden käytöstä johtuvat työturvallisuusongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi alkoholi vaikuttaa kielteisesti sisäiseen turvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen, sitoen arvokkaita viranomaisresursseja muun muassa poliisin ja pelastustoimen osalta.

Sote-järjestelmän palvelujen ja resurssien niukkuus voi lisätä päihteiden käyttöön liitännäisten toistuvien käyntien määrää, mikä entisestään kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää. Lisäksi alkoholia runsaasti käyttävillä on monimutkaisia taloudellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita, joita ei ole mahdollista ratkaista peruspalveluissa.

Nämä muutokset alkoholipolitiikassa heikentäisivät mahdollisuuksia vahvistaa ehkäisevää työtä ja keventää erikoissairaanhoidon kuormitusta, mikä on ollut keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksissa.

Alkoholipolitiikassa pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen

Hallituksen esittämä muutos saattaa lisätä julkisen sektorin kuluja vastoin laajempia talouden sopeuttamistavoitteita. Kestävyysvajetta syventävien lakimuutosten säätäminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on vastuutonta, erityisesti kun hyödyt kohdistuvat lähinnä kaupan alalle.

Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja niiden vaikutus yhteiskuntaan ovat kiistattomat. Päättäjien on syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti alkoholin mahdollisten muutosten vaikutuksia terveydelle, taloudelle ja yhteiskunnalle ennen päätösten tekemistä. Hallituksen esitys lisäisi julkisen sektorin kuluja vastoin hallitusohjelmassa esitettyjä laajempia talouden sopeuttamistavoitteita.

EHYT ei kannata hallituksen esitystä 8 prosenttisten alkoholijuomisen myynnin laajentamisesta.

__

EHYT vastasi Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muutoksesta. Lue lausunto >>