Alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen lisää turvattomuutta kodeissa

Hallituksen esitys alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta herättää vakavia huolia lisääntyvistä sosiaalisista, terveydellisistä ja yhteiskunnallisista haitoista. Esitys sallisi alkoholijuomien verkkokaupan sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuten alkoholijuomien toimituksen. Esitys sisältää lukuisia ongelmia, jotka uhkaavat lisätä alkoholin aiheuttamia haittoja sekä käyttäjälle itselleen, läheisille ja yhteiskunnalle. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti lasten, nuorten ja lähisuhdeväkivallan uhassa elävien tilanteesta.

Hallituksen esitys alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen sallimisesta uhkaa lisätä alkoholin aiheuttamia sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Alkoholin kotiinkuljetus altistaa lisääntyville haitoille erityisesti päihteitä ongelmallisesti käyttävät sekä heidän läheisensä.  

Päihdeongelmiin kytkeytyvän eriarvoisuuden kasvun ohella uhkana on alkoholin riskikulutuksen ja sen myötä haittojen lisääntyminen laajemmin väestössä. Tutkimuksissa on johdonmukaisesti havaittu, että kotiinkuljetus lisää alkoholin kulutusta ja on yhteydessä humalahakuiseen alkoholinkulutukseen sekä juomistilanteiden pitkittymiseen.

Lapset ja nuoret jäävät sijaiskärsijöiksi 

Suomessa on noin 89 000 lasta, jonka vanhemmista vähintään toisella on rekisteritietojen mukaan ollut vakava, hoitoa vaatinut päihdeongelma ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Luku vastaa peräti 8,7 prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista. Suurimmalla osalla vanhemmista taustalla on alkoholiongelma.

”On todennäköistä, että lapsia, jotka elävät vanhemman päihdeongelman varjossa, on todellisuudessa enemmän kuin mitä rekisteritiedoista käy ilmi. Näiden lasten kannalta alkoholin kotiinkuljetuksen helpottaminen on vastuutonta ja heikentää heidän hyvinvointiansa ja turvallisuuttansa entisestään”, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.   

Rekisteritietojen avulla voidaan tunnistaa vain vakavimmat tapaukset sekä ne henkilöt, jotka ovat hakeutuneet hoitoon ja saaneet sitä. Eri maiden arvioiden mukaan vanhempiensa alkoholiongelmista kärsivien lasten määrä vaihtelee 19 prosentista 32 prosenttiin. Esimerkiksi Ruotsissa osuus on arviolta noin 20 prosenttia.

Usein ajatellaan, että haittoja syntyy vain perheille, joissa on alkoholin suurkuluttajia. Vanhempien alkoholinkäytöstä kärsiviä lapsia on myös työssäkäyvissä perheissä, joista alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia ei heti ulospäin huomaa. Alkoholin kotiinkuljetus uhkaa jättää nämä lapset vahvemmin näkymättömiin.

Alkoholin kulutus siirtyy vahvemmin koteihin

Vanhempien alkoholinkäyttö lisää lapsen riskiä kohdata väkivaltaa kotona, mikä altistaa lapsen kehitystä vaarantavalle fyysiselle ja emotionaaliselle laiminlyönnille. Sekä väkivallan todistajana että kokijana olo on lapselle vahingollista. 

Viranomaisten tietoon vuonna 2022 tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 2 865 oli alaikäisiä lapsia. Perheväkivallalle altistuu huomattavasti suurempi määrä lapsia kuin mitä rikosuhritilastot kertovat. Alaikäisen lapsen altistaminen väkivallalle ei vielä ole Suomessa rikos, eikä tapauksista siten tehdä rikosilmoitusta. 

”Oman vanhemman päihtymys huolestuttaa, pelottaa tai ahdistaa lasta lähes aina. Alkoholin vaikutuksen alaisena vanhempi voi menettää kykynsä hallita käyttäytymistään ja toimia arvaamattomasti ja aggressiivisesti. Itseen tai perheenjäseniin kohdistuvan väkivallan pelossa eläminen on vakava riski lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle”, painottaa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Palvelut ovat kriisissä, mutta alkoholin saatavuutta lisätään

Päihdepalvelut ovat merkittävien leikkaustoimien kohteena. Osana säästötoimia useat hyvinvointialueet ovat supistaneet rajusti päihdekuntoutukseen tarjottavien maksusitoumusten määrää, mutta korvaavia palveluita ei olla tarjoamassa hyvinvointialueiden omana tuotantona. Samaan aikaan järjestölähtöisestä päihdehaittojen ennaltaehkäisystä ollaan myös supistamassa. Kokonaisuudessaan sote-järjestöjen avustuksista hallitus suunnittelee leikkaavansa kolmasosan.

Lastensuojelun resurssitilanne on jo ennestään huolestuttava, eikä se kestä alkoholin lisäämää kuormitusta. Vuonna 2023 lastensuojeluilmoitus tehtiin 110 269 lapsesta, mikä on yli 10 prosenttia kaikista lapsista. Tämä on 11 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.

”Kotiinkuljetuksessa ei voida mitenkään varmistaa, ettei alkoholi päädy alaikäiselle saati sälyttää kotona haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin turvaamista yksittäiselle ruokalähetille. Mitkä edellytykset hänellä voisi olla arvioida esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tarvetta pakettia oven ulkopuolelle jättäessään?” huomauttaa A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

Esityksessä pyritään siirtämään vastuu muun muassa päihtymys- ja ikärajavalvonnan toteuttamisesta yksittäisille läheteille. Siitäkin huolimatta, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2024 Alkoholipoliittiset mielipiteet -kyselyssä 75 prosenttia vastaajista ei luottanut lainkaan tai luotti vain melko vähän ikärajavalvonnan tai päihtymyksen valvonnan tehokkuuteen. Näin suuren vastuun vierittäminen yksittäisille läheteille ei ole miltään osin toimivaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. 

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Juha Mikkonen
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
p. 050 527 4780
juha.mikkonen@ehyt.fi

Pääsihteeri Riitta Särkelä
Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 636 63
riitta.sarkela@etkl.fi

Toimitusjohtaja Hannu Jouhki
A-klinikkasäätiö
p. 040 669 0519
hannu.jouhki@a-klinikkasaatio.fi

Lisää tietoa lasten kokemista alkoholihaitoista: www.nakymattomat.fi

Ensi- ja turvakotien liiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta

A-klinikkasäätiön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta