Kryptotreidaajista osa tunnistaa treidaamiseen liittyvät taloudelliset ja ajankäytölliset riskit – apua on saatavilla, jos sitä tarvitsee

Kryptotreidaus eli erilaisten kryptovaluuttojen (esim. bitcoin) ostaminen ja vaihtaminen sekä yleisemmin kryptovaluutoilla käytävä lyhyt- sekä pitkäaikainen kaupankäynti on vielä melko vähän tunnettu ja tutkittu ilmiö, joka on noussut suosioon erityisesti koronapandemian aikana myös Suomessa.

Kryptovaluuttojen ostamiseen ja vaihtamiseen on huomattu liittyvän samantyyppisiä koukuttavia mekanismeja kuin rahapelaamiseen. Siten se voi aiheuttaa erilaisia haittoja kryptotreidaajille ja heidän läheisilleen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Sosped-säätiö keräsivät ilmiöstä tietoa kysymällä kryptotreidaamisesta treidaajilta itseltään ja heitä työssään tai vapaaehtoistoiminnassaan kohtaavilta. Kysely toteutettiin kaikille avoimella nettilomakkeella touko-kesäkuussa 2022, ja siihen vastasi 137 vastaajaa.  

Kryptovaluuttojen arvon suuret vaihtelut sekä mahdollisuus että uhka 

Mikä kryptotreidaajia vetää kryptomaailmaan? Useissa kyselyn avovastauksissa korostuu ennen kaikkea mahdollisuus tehdä nopeasti voittoja, mutta samalla niissä ymmärretään mahdollisuus nopeisiin tappioihin.Monilla vastaajilla korostuu halu olla mukana uusimmassa teknologisessa kehityksessä ja tasa-arvoisemmaksi koetun talousjärjestelmän synnyttämisessä. Vastauksissa tuodaan esiin myös kryptotreidaamiseen liittyviä riskejä, kuten huijauksia, verotuksen epäselvyyksiä ja hankaluuksia sekä kryptoihin liittyvä harmaa talous.  

”+teknologisen kehityksen ja tasa-arvoisemman talousjärjestelmän syntyminen -liiallinen innostuminen päivittäisiin hintoihin.” (35–49-vuotias mies)  

”Kiehtova, uusi markkina joka on auki 24/7. Mahdollisuus pikavoittoihin. Suuri osa kolikoista on pelkkää ilmaa ja huijauksia paljon. Rahat voivat kadota tuosta vain. Rehellisetkin projektit voivat kaatua kun markkina voi huonosti ja pääoma pakenee” (35–49-vuotias mies).  

Suurin osa kryptotreidaajista (n=120) kertoi käyttävänsä kryptotreidaamiseen aikaa alle kaksi tuntia viikossa (68 henkilöä ja 57 prosenttia vastaajista).Yksi henkilö kertoi kryptotreidaavansa yli 60 tuntia viikossa.  

Rahankäytössä sen sijaan vastausten hajonta oli suurempaa: 19 henkilöä (16 prosenttia) kertoi käyttävänsä rahaa kryptotreidaamiseen 201–500 euroa kuussa, 18 henkilöä yli 2001 euroa ja 17 henkilöä (14 prosenttia) puolestaan 0,01–5 euroa. Velkaa kryptotreidaamisesta ei ollut syntynyt 106 kryptotreidaajalle (77 prosenttia), mutta jonkin verran velkaa oli kertynyt 11 henkilölle (kahdeksan prosenttia) ja paljon velkaa kolmelle henkilölle (kaksi prosenttia).  

”Kryptotreidaus on nyt muodissa ja siihen liittyvä nettikulttuuri omine keskusteluryhmineen ja -alustoineen hyvin voimakas. Lisäksi monet ovat lähteneet mukaan kryptotreidaamiseen lähi- ja ystäväpiirinsä innostamina, joten mukana on myös vahva sosiaalinen elementti”, sanoo EHYTin rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.  

Kryptotreidaajien suhde rahapelaamiseen ja osakesijoittamiseen on moniulotteinen 

Vastaajilta kysyttiin myös heidän suhdettaan rahapelaamiseen ja osakesijoittamiseen. Kryptotreidaajista 54 henkilöä (39 prosenttia) kertoi, ettei pelaa lainkaan rahapelejä. Yhteensä 13 henkilöä (10 prosenttia) sanoi pelaavansa rahapelejä kerran viikossa, päivittäin tai useita kertoja viikossa.  

Sen sijaan osakkeisiin ja rahastoihin sijoitti harvemmin kuin kuukausittain 44 henkilöä (32 prosenttia), 1–3 kertaa kuukaudessa 40 henkilöä (29 prosenttia), kerran viikossa neljä henkilöä (kolme prosenttia) ja päivittäin tai useita kertoja viikossa viisi henkilöä (neljä prosenttia). Sijoittamista ei harrastanut lainkaan 27 vastaajaa (20 prosenttia). 

Osa vastaajista kertoo, ettei kryptotreidaaminen ole vaikuttanut heidän rahapelaamiseensa tai osakesijoittamiseensa mitenkään, mutta osa on huomannut suuriakin muutoksia käytöksessään.  

“Olin koukussa rahapeleihin mutta lopetin rahapelaamisen kun aloitin krypton.” (25–34-vuotias mies). 
 
“Lopetin osakesijoittamisen. Muutaman prosentin vuotuinen ansio tuntuu todella tylsältä sen jälkeen, kun on tottunut kryptotreidaamiseen.” (35–49-vuotias mies).  

Monet vastaajista korostivat, että rahapelaamisella ei ole mitään tekemistä kryptotreidauksen tai osakesijoittamisen kanssa. Kysyminen asiasta tuntuu monesta suorastaan loukkaavalta.  

”Osa vastaajista ei tunnu tunnistavan, tai suoranaisesti kieltää liialliseen kryptotreidaamiseen liittyvät riskit. Riskit ovat rahapelihaittoja ehkäisevää työtä tekevän mielestä yllättävänkin samankaltaisia kuin riski- ja ongelmallisessa rahapelaamisessa”, pohtii Matilainen.  

Tunnista haitat ja hae apua ongelmiin 

Kryptotreidaamisen mahdolliset haitat ovat samankaltaisia kuin haittoja aiheuttavan rahapelaamisen. Kryptotreidaamiseen kuluu liikaa rahaa ja aikaa, se aiheuttaa ongelmia parisuhteeseen, ja sitä salaillaan läheisiltä. Kryptotreidaaja voi olla hajamielinen, ärtynyt, ahdistunut ja stressaantunut. Pahimmillaan toiminnasta voi tulla pakonomaista. Apua on kuitenkin tarjolla.   

”Kannattaa rohkeasti lähteä hakemaan apua, mikäli on huolestunut omasta tai läheisensä kryptotreidaamisesta. Apua voi hakea samoista paikoista kuin liiallisen rahapelaamisen aiheuttamiin haittoihin. Esimerkiksi oma terveyskeskus, Peluuri ja Sosped-säätiön Pelirajaton auttavat eteenpäin”, Matilainen kertoo. 

Kyselyn aineisto kerättiin 16.5.–12.6.2022 yli 15-vuotiaille tarkoitetulla suomenkielisellä nettilomakkeella. Nettilomake oli avoin kaikille eikä ole siten tilastollisesti edustava. Kyselyyn vastasi 137 henkilöä, joista 17 (12 prosenttia) oli kryptotreidaajia työssään tai vapaaehtoistoiminnassaan kohtaavia ja loput itse treidaavia (120 henkilöä ja 88 prosenttia). Vastaajista 78 prosenttia oli miehiä, 19 prosenttia naisia ja kolme prosenttia ei joko halunnut kertoa sukupuoltaan tai edusti ryhmää muu.Vastaajien ikäjakauma oli 15–17-vuotiaista 65–74-vuotiaisiin siten, että eniten vastanneita oli 35–49-vuotiaiden ikähaarukassa. Kysely tehtiin yhteistyössä Sosped-säätiön kanssa.