EHYT ry:n selvitys: Osa alaikäisistä ja nuorista aikuisista suhtautuu entistä myönteisemmin rahapelaamiseen
Valtaosa nuorista ei pidä rahapelaamista trendikkäänä, mutta suhtautuminen siihen on viime vuosina muuttunut hieman aiempaa myönteisemmäksi. Nuorten miesten asenteet ovat naisia myönteisemmät: 18–24-vuotiaista miehistä 50 % pitää rahapelaamista trendikkäänä. Rahapelimainontaan 15–29-vuotiaat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti ja tunnistavat siihen liittyviä haittoja. Tulokset selviävät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 * -selvityksestä.
Rahapelaamisen koetaan nuorten keskuudessa olevan edelleen enemmän ”out” (37 %) kuin ”in” (32 %), vaikka siirtymä myönteisempiin asenteisiin on havaittavissa (vuonna 2024 samassa kyselyssä 26 % kertoi rahapelaamisen olevan in). Nuoret miehet suhtautuivat kaikissa ikäryhmissä naisia myönteisemmin rahapelaamiseen.
41 % kaikista miesvastaajista koki rahapelaamisen olevan trendikästä. Naisilla sama luku oli puolestaan vain 23 %, heidän keskuudessaan rahapelaaminen on vahvasti epäsuosittua (43 %). Kaikista positiivisimmin rahapelaamiseen suhtautuivat 18–24-vuotiaat miehet, joista 50 % piti rahapelaamista trendikkäänä.
Lähes puolet nuorista pitää rahapelaamisen ikärajoja hyvänä asiana (49 %) ja vain 14 % piti niitä kielteisinä. Suuri osa kertoo välttelevänsä pelaamista taloudellisten riskien ja kiinnostuksen puutteen vuoksi.
”Nuoret suhtautuvat rahapelaamiseen edelleen onneksi varauksella, mutta tulokset viittaavat hienoiseen arkipäiväistymiseen”, sanoo EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.
15–24-vuotiaat suhtautuvat rahapelaamiseen myönteisemmin
Nuoremmat ikäryhmät (15–24-vuotiaat) suhtautuvat rahapelaamiseen hieman myönteisemmin. Tätä voivat selittää muun muassa digipelit ja sosiaalinen media, joissa rahapelien kaltaiset mekanismit ovat arkipäiväisiä. Esimerkiksi lootboxit ja skineillä vedonlyönti muistuttavat rahapelaamista ja voivat madaltaa kynnystä suhtautua siihen myönteisemmin. Lisäksi rahapelimainonta ja pelistriimaus ovat näkyviä eri alustoilla, kuten TikTokissa, Instagramissa ja suoratoistopalveluissa.
Poikien kohdalla ilmiö korostuu: erityisesti lukiolaispojat ovat entistä kiinnostuneempia rahapelaamisesta ja suhtautuvat siihen myönteisemmin (lukiolaisista 40 %:n mielestä rahapelaaminen on in). Lukiolaiset myös kokevat eniten ryhmäpainetta rahapelaamiseen (32 %). Rahapelaamisen suosio lukiota käyvien poikien keskuudessa näkyy myös THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä.
”Olemme erityisen huolissamme tästä ryhmästä, joiden arjessa rahapelaamisen kaltaiset ilmiöt ja sisällöt ovat yhä näkyvämpiä. Ajan henkenä tuntuu olevan äkkirikastuminen tavalla ja hinnalla millä hyvänsä: näitä tapoja lapsille ja nuorille tyrkytetään sekä normalisoidaan”, Matilainen sanoo.
Nuoret suhtautuvat kriittisesti rahapelimainontaan
Vaikka suhtautuminen rahapelaamiseen on hieman pehmentynyt, nuoret suhtautuvat rahapelimainontaan selvästi kriittisesti. 44 % totesi mainonnan olevan out, 22 % kertoi sen olevan in ja loput 34 % eivät osanneet ottaa kantaa.
Kyselyn avoimista vastauksista käy selville, että nuoret pitävät mainontaa epäeettisenä, harhaanjohtavana ja vastuuttomana, ja monet katsoivat sen edistävän rahapelihaittojen syntyä. Erityisesti huolta herättää se, että mainonta tavoittaa myös alaikäiset.
Osa nuorista hyväksyisi mainonnan vain tarkoin rajatuin ehdoin, esimerkiksi niin, etteivät alaikäiset altistuisi sille ja mainonta olisi selkeästi vastuullisesti toteutettua.
”On ilahduttavaa, että nuoret itse tunnistavat rahapelimainonnan haittoja ja kyseenalaistavat sen eettisyyden. Tämä antaa vahvan viestin päätöksentekoon: uudessa rahapelijärjestelmässä mainontaa pitäisi säännellä tiukasti eikä se saa kohdistua alaikäisiin ja nuoriin aikuisiin”, Matilainen painottaa.
Tulokset viittaavat siihen, että nuoret tunnistavat rahapelaamisen riskit hyvin. Yleisimmät syyt olla pelaamatta ovat halu välttää rahan menetystä (66 %), rahan puute (53 %) ja kiinnostuksen vähäisyys (51 %). Merkittävä osa mainitsee myös tiedon rahapelihaitoista olevan syy pelaamattomuuteen (36 %).
”Tieto rahapelien haitoista vaikuttaa selvästi nuorten valintoihin. Ehkäisevän työn merkitys korostuu nyt erityisesti ryhmissä, joissa myönteiset asenteet ovat lisääntymässä”, Matilainen sanoo.
*Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 -selvitys on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n joka toinen vuosi toteuttama kysely nuorille. Kyselyssä kartoitetaan nuorten asenteita päihteitä ja siihen liittyviä kulttuurisia tekijöitä kohtaan. Kyselyn toteutti vuonna 2026 Taloustutkimus. Tutkimusjoukkona oli 1 890 nuorta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä valtakunnallisesti. Nuorten ikäjakauma kyselyssä oli 15–29 vuotta. Tutustu rahapelaamista koskeviin kyselyvastauksiin.
Lisätietoja: