Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa

Hyvässä alkoholipolitiikassa ei pitäisi olla kyse vain yksittäisistä päätöksistä, vaan ennen kaikkea siitä, mitä sillä tavoitellaan. Samalla pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Alkoholinkäytöstä aiheutuu mittavia haittoja yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Alkoholin kulutuksen tiedetään olevan yhteydessä ainakin 200 sairauteen, kuten syöpäsairauksiin, sydänsairauksiin, maksasairauksiin ja verenpainetautiin.

Alkoholi on merkittävimpiä ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Suomessa on kuollut vuosien 2011–2021 aikana lähes 20 000 ihmistä alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin. Kuolemat, kuten onnettomuudet, sydän- ja verisuonitaudit ja syövät, joissa alkoholi on ollut osittain myötävaikuttavana tekijänä, eivät ole alkoholimyrkytyksiä koskevassa tilastossa mukana. Lisäksi alkoholi voi sekä aiheuttaa että syventää mielenterveysongelmia kuten masennusta ja ahdistusta.

Alkoholia runsaasti käyttävän lähiympäristö, esimerkiksi puoliso, lapset ja työkaverit, voivat kärsiä alkoholihaitoista. On arvioitu, että Suomessa 65 000–70 000 lasta elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Työyhteisöissä työntekijän haitallinen alkoholinkäyttö heikentää työtehoa ja työn tuottavuutta ja aiheuttaa haittoja niin työntekijälle, työnantajalle kuin työtovereille. 

Sosiaali- ja terveyspalvelut kantavat suurta taakkaa päihdehaittojen vuoksi. Alkoholin käyttö on yhä useammin pääsyynä tai vähintään merkittävänä taustasyynä terveydenhuollon vastaanotto- ja hoitokäynneillä.

”Alkoholi heikentää monella eri sektorilla Suomen kilpailukykyä. Menetykset ovat merkittäviä sekä kansantaloudelle että kansanterveydelle, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä”, kuvaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.

Elinkeinon etu ei voi jyrätä yksilön etua

Valtion tehtävänä on vähentää sote-sektorin kuormitusta. Sen tulee tehdä päätöksiä, joilla vältettävissä olevat sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat saadaan laskuun. Samalla väestön työkykyä pitää parantaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata ja Suomi pysyy kilpailukykyisenä maana.

”Tästä syystä valtiolle alkoholipolitiikan tulee olla ensisijaisesti terveyspolitiikkaa eikä elinkeinopolitiikkaa”, huomauttaa Mikkonen.

Päätöksentekijöiden tehtävänä on ajaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei kasvattaa yksittäisen elinkeinosektorin, kuten esimerkiksi kaupan, voittoja suomalaisten terveyden kustannuksella.

”Nykyisen alkoholia koskevan lainsäädännön epäselvyyksiä kannattaa varmasti selkeyttää, mutta alkoholipolitiikan ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Tämän pitäisi olla itsestään selvää vastuulliselle päättäjälle.”

Lisätietoja:
Juha Mikkonen
toiminnanjohtaja
EHYT ry
puh: 050 527 4780
juha.mikkonen@ehyt.fi