EHYT kohtaa nuoria kouluissa ja verkossa

EHYT ry toimii nuorten parissa pääosin oppilaitosten ja sosiaalisen median kautta. Kymmenessä vuodessa toiminta on lisääntynyt ja kanavat monipuolistuneet, mutta tavoite on yhä sama: nuoren kohtaaminen ja hänen hyvinvointinsa tukeminen.

EHYT tekee ehkäisevää päihdetyötä lasten ja nuorten parissa oppilaitoksissa, verkkoympäristössä sekä toisinaan myös harrastustoiminnassa. Toimintaa johtaa Nuoret-osaston päällikkö Ilmo Jokinen, joka siirtyi järjestön työntekijäksi perustajajärjestö Elämä On Parasta Huumetta ry:stä (EOPH) kymmenen vuotta sitten.

Nuoria koskeva työ jakautuu oppilaitoksissa ja verkossa tehtävään perustoimintaan ja kulloinkin meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on tarkkaan määritelty kohderyhmänsä.

– EHYTin ensimmäisinä vuosina nuoria kohtaavia toimintoja oli eri puolilla järjestöä. Vuonna 2016 organisoiduimme niin, että kaikki nuoria koskeva toiminta keskitettiin omaan osastoonsa ja aikuisten asiat omaansa. Muutos toi paljon synergiaa työhön, Jokinen kertoo.

Toinen iso muutos liittyy koulutusten konseptointiin. Alkuvuosinaan EHYT saattoi vastata räätälöidysti yksittäistenkin oppilaitosten koulutustoiveisiin. Nykyisin sen valikoimaan kuuluvat tietyille ikäryhmille suunnitellut, tuotteistetut koulutukset ja menetelmät. Niitä ovat esimerkiksi Nuuska-agentti-malli, Miten puhua kannabiksesta -koulutus, Juteltaisko?-malli sekä Hubu-menetelmä, jolla tuetaan yläkouluja päihdekasvatuksen toteuttamisessa. 

– Näistä Hubu-menetelmä on ollut EHYTin vakiintunutta toimintaa alusta asti, mutta toki sitä on kehitetty jatkuvasti. Toinen pitkäaikainen toimintamalli on aikoinaan hankkeessa kehitetty ja siitä perustyöhömme jäänyt Pelitaito-oppitunti, Jokinen sanoo.

Kouluttajaverkosto laajensi mahdollisuuksia

EHYTin tarjoama koulutus on nykyisin valtakunnallista, kun alkuvuosina järjestö pystyi tarjoamaan koulutuksia lähinnä vain pääkaupunkiseudulla. Tämän mahdollistaa kouluttajaverkosto, johon kuuluu keikkaluonteisesti työskenteleviä kouluttajia eri puolilta maata. He ovat kasvatusalan ammattilaisia tai koulutuksensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita.

– Kouluttajaverkoston ansiosta koulutusmäärämme ovat kasvaneet, mutta samalla myös koulutusten organisointi ja hallinnointi vaativat aiempaa enemmän työtä. Verkostossa on reilut 70 kouluttajaa, joista aktiivisia on viitisenkymmentä, Ilmo Jokinen kertoo.

Myös EHYTin hanketoiminta lasten ja nuorten parissa on kymmenessä vuodessa vilkastunut huomattavasti. 

 – Joka vuosi alkaa uusia hankkeita ja päättyy vanhoja. Se tarkoittaa sitä, että meillä on tietynlainen tori käynnissä koko ajan, kun haemme hankkeisiin rahoitusta, odotamme päätöksiä ja rekrytoimme työntekijöitä.

Hankkeilla on ollut paljon annettavaa perustyöhön, kun niissä kokeiltuja ja hyväksi todettuja malleja on otettu pysyvään käyttöön. Esimerkiksi Nettimummola Muruset syntyi vuosina 2013–2017 Eläkeliiton kanssa toteutetussa projektissa.

Muruset ovat vapaaehtoisia, koulutuksen saaneita “verkkoisovanhempia”, jotka keskustelevat lasten ja nuorten kanssa chatissa, ryhmächatissa ja virtuaalihotelli Habbossa arki-iltapäivisin. Vuonna 2020 toiminnassa oli mukana parikymmentä vapaaehtoista ja kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa kertyi tätä kautta yhteensä 6 000.

 –  Kokeilimme alkuvuosina useita malleja, joissa nuoret tekisivät vapaaehtoistyötä. Muruset-toiminnassa asia on käännetty toisin päin eli nuoret ovat vapaaehtoistyön kohteena, Jokinen kertoo.

Nuoria on vapaaehtoistoimijoina nykyisin vertaisvaikuttajamallilla toimivissa Nuuska-agenteissa ja BuenoLab-toiminnassa, jossa nuoret voivat vaikuttaa heitä koskeviin verkkosisältöihin.

Kouluttajaverkoston ansiosta koulutusmäärämme ovat kasvaneet, mutta samalla myös koulutusten organisointi ja hallinnointi vaativat aiempaa enemmän työtä.

Ilmo Jokinen, Nuoret-osaston päällikkö

Keskustelufoorumeilta oman sisällön tuottajaksi

Kokeilua, testaamista ja ketteryyttä tarvitaan erityisen paljon juuri verkossa tehtävässä työssä, josta vastaa Nuoret-osaston verkkotyön tiimi. EHYTin mediasuunnittelija Minna Lehtinen nimittääkin muutosta koko ajan käytössä olevaksi työkaluksi.

 – Kymmenessä vuodessa toimintamme on siirtynyt yhteisökeskusteluista ja keskustelufoorumeilta palveluihin, joissa toimimme sisällöntuottajina. Aiemmin kirjoitimme nimimerkin takaa keskustelufoorumeilla, mutta nykyisin tulemme esiin omilla kasvoillamme. Ja kirjoitetuista keskusteluista on siirrytty kuviin, ääniin ja videoihin, hän kuvailee.

Käytännössä tämä on tarkoittanut siirtymistä esimerkiksi Suomi24- ja Demi.fi-keskustelufoorumeilta sekä nettipeliympäristöistä muun muassa YouTubeen, Snapchatiin, Instagramiin ja viimeisimpänä TikTokiin.

– Matkan varrella olemme kokeilleet useita eri palveluja. TikTokiin menimme vuoden 2021 alusta, ja saimme heti ensimmäisenä vuonna 7,5 miljoonaa näyttökertaa. Se on ollut valtava menestys, Lehtinen toteaa.

Tällä hetkellä Nuoret-osaston pääkanavat sosiaalisessa mediassa ovat TikTokin lisäksi Instagram ja YouTube. Lisäksi verkkotyön palettiin kuuluu EHYTin oma Buenotalk.fi-sivusto, jossa on blogi ja pelejä sekä palsta, jolla voi kysyä mieltä askarruttavista asioista ja saada niihin vastaus.

TikTokiin menimme vuoden 2021 alusta, ja saimme heti ensimmäisenä vuonna 7,5 miljoonaa näyttökertaa.

Minna Lehtinen, mediasuunnittelija

”Tavoitteet eivät ole muuttuneet, mutta keinot ovat”

Verkossa viestien vastaanoton seuranta ja oman työn arviointi ovat olennainen osa työtä: Miten hyvin sisältö toimii? Julkaisimmeko oikeaan aikaan? Mistä tiedämme, että tämä on vaikuttavaa? Minna Lehtisen mukaan kaupallisilla alustoilla oikean yleisön tavoittaminen vaatii paitsi algoritmien seurantaa, usein myös sisältöjen maksullista mainostamista.  

– Yksi muutos on ollut se, että sisältöjen on nykyisin oltava saavutettavia. Siksi tekstitämme kaikki sisältömme, hän mainitsee.

Kun vaatimukset lisääntyvät, myös osaaminen monipuolistuu. Suurimpana muutoksena Lehtinen pitääkin työnkuvassa tapahtunutta kehitystä, kun ennen nuorten parissa työskentelevistä on tullut mediatyöntekijöitä. Hän itse on kuulunut EHYTin henkilöstöön alusta asti työskenneltyään sitä ennen perustajajärjestö EOPH:ssa.

Mutta on myös asioita, jotka eivät muutu – kuten tahto tehdä työtä sydämellä.

– Pysyvää on halu kohdata nuori ja tukea hänen hyvinvointiaan. Tavoitteet eivät ole muuttuneet, mutta keinot ovat, Lehtinen summaa.