Uudet tulijat, uudet ideat: maahanmuuttaneista voimaa järjestöille

Olen järjestämässä Hadiya-koulutusta somalinkielisille vanhemmille Itä-Helsingissä. Tauolla viereeni istahtaa rouva valkoisessa kultakirjaillussa asussa. ”Oletteko menossa juhliin täältä? kysyn. ”Ei, halusin vain pukeutua parhaimpiini, koska sain kunnian osallistua EHYTin koulutukseen”, hän vastaa. Olen myönteisen yllättynyt, harvoin työelämässä saa tällaista arvostusta osakseen.

Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista. Järjestöt haluavat heidät mukaan toimintaansa. Kumppaneiksi, asiakkaiksi, asiantuntijoiksi. Uudet tulokulmat ja uudet toimijat tuovat aina mukanaan positiivista energiaa.

Uusimman järjestöbarometrin (Soste 2024) mukaan 62 prosenttia järjestöjohtajista kuitenkin näkee haasteita maahanmuuttajataustaisten kansalaisten osallistamisessa. Esteiksi mainitaan erityisesti kieli ja ihmisten tavoittaminen.

EHYTin Hadiya-koulutuksiin osallistuu vuosittain satoja arabian- ja somalinkielisiä vanhempia, vaikka päihdekasvatus on sensitiivinen aihe. Koulutukset täyttyvät, palaute on hyvää ja vuorovaikutus on aitoa. Miten tämä temppu tehdään?

Luottamus ja aitous rakentuvat osallisuudesta

Avaintekijä onnistumiselle on yhteistyö yhteisöjen kanssa. Ratkaisevaa on löytää koulutukselle puolestapuhujat maahanmuuttaneiden omista piireistä. EHYTissä kouluttajat ja mahdollisuuksien mukaan myös työntekijät ovat arabian- tai somalinkielisiä. Lisäksi markkinoimme toimintaamme Hadiya-verkoston kautta, johon kuuluu lähes 30 maahanmuuttajajärjestöä ja muita maahanmuuttaneiden parissa toimivia tahoja. On selvää, että luottamus ja aitous rakentuvat osallisuudesta.

Hadiya-koulutukset toteutetaan aina osallistujien äidinkielellä ja materiaali on käännetty jokaiselle sopivaksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös kulttuurisensitiivistä ymmärrystä eli kulttuurin asettamien reunaehtojen ja mahdollisuuksien huomioimista.

Vuorovaikutuksen pitää perustua kulttuurisensitiivisyyteen, jotta viesti vastaanotetaan ja hyväksytään. Turvallisemman tilan periaatteista huolehtiminen ja pienryhmätyöskentely edistävät myös osaltaan luottamusta ja uskallusta keskustella.

Palvelun tuottajan tulee ymmärtää ihmisten erilaiset taustat ja kokemushistoriat. Onnistunut koulutus tai muu interventio nousee aina toisen osapuolen arvostamisesta ja hyväksymisestä.

Meitä EHYTissä ohjaa ajatus, että jokainen vanhempi haluaa parasta omalle lapselleen ja on paras asiantuntija omassa perheessään. Kunnioitamme vanhempien näkemyksiä, mutta annamme myös vinkkejä hyviksi havaituista suomalaisista kasvatuskäytännöistä.

Päihdehaittojen vähentämistä tehdään yhdessä. Ehkäisevän työn menetelmien ja vanhemmuuden tuen pitää olla kaikkien, myös muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien, saavutettavissa.