Suomeenkin pitäisi saada ”eurooppalainen alkoholikulttuuri”
Varsin usein puhuttaessa alkoholipolitiikasta kuulee niin kansanedustajien kuin muidenkin haikailevan eurooppalaisen alkoholikulttuurin perään. Mutta mitä tämä paljon puhuttu eurooppalainen alkoholikulttuuri oikeastaan tarkoittaa?
Todellisuudessa Euroopassa ei ole yhtä yhtenäistä alkoholikulttuuria, vaan alkoholinkäyttötavat ja -asenteet vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Kun puhutaan eurooppalaisesta alkoholikulttuurista, on kyse usein mielikuvasta, jota käytetään alkoholisääntelyn purkamisen markkinointikeinona. Tämän yhteydessä puhutaan toistuvasti vapaudesta vastinparina alkoholin käyttöä rajoittavalle lainsäädännölle.
Euroopan alkoholikulttuurit vaihtelevat merkittävästi eri maiden ja alueiden välillä, heijastaen historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia eroja. Monissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa, viinillä on syvä kulttuurinen merkitys. Viini on osa kansallista identiteettiä ja tilat periytyvät sukupolvelta toiselle. Vastaavasti olut on olennainen osa Saksan, Belgian ja Tšekin kulttuuria.
Monissa eteläisemmän Euroopan maissa alkoholi on olennainen osa aterioita ja yhdessäoloa. Välimeren maissa nautitaan viiniä tyypillisesti ruoan yhteydessä, mikä heijastaa maltillisempaa ja ei humalahakuista juomakulttuuria. Kuitenkin näiden maiden välillä on suuri ero kulutuksessa. Esimerkiksi italialainen kuluttaa alkoholia noin 8 litraa vuodessa muutettuna puhtaaksi alkoholiksi, kun taas naapurimaa Ranskassa kulutetaan peräti 12 litraa.
Ranskassa alkoholista johtuvien ehkäistävissä olevien kuolemien määrä on Euroopan korkein. Alkoholista johtuvat haitat ovat merkittäviä, ja alkoholi on toiseksi suurin ehkäistävissä oleva kuolinsyy tupakan jälkeen. Ranskassa alkoholin kulutus on suurempaa kuin Suomessa. Tämä on huomionarvoista, sillä Ranskaa usein pidetään ”mallimaana” vapauttajien keskuudessa.
Euroopan sisällä myös sukupuolten juomatavoissa on eroja. Italiassa naisista 46 prosenttia sanoo, etteivät he käytä alkoholia tai eivät ole kuluttaneet sitä viimeisen 12 kuukauden aikana, kun taas Ison-Britannian naisista 47 prosenttia on käyttänyt alkoholia vähintään viikoittain vuonna 2020.
Mielenkiintoista on, että vaikka useissa Euroopan maissa käytetään runsaasti alkoholia, on myös maita, joissa merkittävä osa väestöstä välttää alkoholia kokonaan. Esimerkiksi Kroatiassa 38 prosenttia väestöstä ilmoittaa, ettei ole kuluttanut alkoholia viimeisen vuoden aikana.
Euroopan alkoholipolitiikan yhteiset piirteet
Jos olet ajatellut, että eurooppalaiset juovat paljon, olet oikeassa: ihmiset koko mantereella kuluttavat enemmän alkoholia kuin missään muussa osassa maailmaa. Kymmenestä eniten alkoholia kuluttavasta maasta yhdeksän on EU:ssa. Pohjois-Euroopassa alkoholin käyttöön liittyy usein humalahakuisuus.
Alkoholin juomisen tavat ja merkitykset ovat moninaisia Euroopassa, mutta maiden alkoholipolitiikassa on yhtenäisyyksiä. Euroopan alkoholipolitiikassa on yhteneväisyyksiä. Politiikka kattaa laajan kirjon toimenpiteitä, jotka pyrkivät säätelemään alkoholin kulutusta ja vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja. Euroopan unionin suositukset ja puitteet ohjaavat jäsenvaltioiden alkoholipolitiikkaa, mutta jokainen maa säätelee alkoholin käyttöä omien lakiensa mukaisesti.
Useimmissa Euroopan maissa alkoholin ostamiseen on ikärajat, jotka vaihtelevat 16 ja 18 vuoden välillä. Alkoholiverotus on yleinen keino hallita kulutusta: korkeammat verot voivat vähentää alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia terveyshaittoja. Monissa maissa on säännöksiä, jotka rajoittavat alkoholin mainontaa, erityisesti nuorille. Alkoholin käyttö aiheuttaa vaaratilanteita ja onnettomuuksia liikenteessä, joten ajoneuvojen kuljettamiseen on promillerajat, jotka vaihtelevat maasta toiseen.
