Onkohan tämä ihan normaalia?
Mä en haluaisi, että kaverit tulee käymään mun kotona. Juovatkohan vanhempani liikaa? Miksi mua hävettää ja pelottaa tämä näin paljon? Läheistenpäivänä 5.5. muistetaan niitä, joiden elämään toisen ihmisen päihderiippuvuus vaikuttaa.
Päihdeongelma varjostaa monen lapsen ja nuoren elämää. Suomessa on noin 89 000 lasta, jonka vanhemmista vähintään toisella on ollut vakava, hoitoa vaatinut päihdeongelma ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.
Lasten ja nuorten keskuksen Walk in -terapiassa keskustellaan usein vanhempien juomisen vaikutuksesta omaan elämään, turvallisuuden tunteeseen ja ihmissuhteisiin. Nuori saattaa joutua paitsi pärjäämään itse ilman vanhemman tukea, mutta myös ottamaan pienemmistä sisaruksista sellaista vastuuta, joka kuuluisi vanhemmalle tai huoltajalle. Omien unelmien tavoittelu ja uudelle paikkakunnalle muuttaminen esimerkiksi opiskelupaikan takia saattaa jäädä, kun nuorella on huoli oman läheisensä pärjäämisestä.
Vanhempien päihteiden käyttö saattaa varjostaa nuoren elämää vielä pitkään senkin jälkeen, kun hän on itsenäistynyt ja muuttanut pois kotoa. Yli kolmannes niistä nuorista, jotka ottavat EHYT ry:n Päihdeneuvontaan yhteyttä läheisensä vuoksi, ovat huolissaan juuri vanhempiensa päihteiden käytöstä. Yleisin kysymys on, miten voin auttaa vanhempaani tai nuorempia sisaruksiani. Miten voisin saada vanhempani hakeutumaan hoitoon? Tulisiko minun tehdä lastensuojeluilmoitus sisaruksistani?
Päihdeongelmiin liittyy usein häpeää ja syyllisyyttä. On tavallista, että läheisetkin pyrkivät salailemaan ongelmaa ja arkailevat avun hakemista. Joskus nuori ei koe tarvitsevansa itse apua, kun ajatukset pyörivät vain lähellä olevan ihmiseen voinnissa. Jatkuva huoli läheisestä vaikuttaa kuitenkin myös omaan jaksamiseen ja voi aiheuttaa uupumusta, masennusta ja ahdistusta. On tärkeää, että tilanteeseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista voi puhua jonkun kanssa.
Kenenkään ei pitäisi jäädä huolensa kanssa yksin. Olisi tärkeää, että apua on saatavilla mahdollisimman matalalla kynnyksellä, maksutta ja tarvittaessa myös nimettömästi. Usein jo yksi keskustelu auttaa jäsentämään tilannetta, huojentamaan mieltä ja antamaan suuntaviivoja siihen, miten omaa ja läheisten tilannetta voisi parantaa.
EHYT ry:n Päihdeneuvontaan 0800 900 45 voi soittaa maksutta 24/7 vuoden jokaisena päivänä, jos kaipaa neuvoja ja keskustelutukea päihteiden aiheuttamaan huoleen. Puheluihin vastaavat ammattilaiset.
Walk in -terapia on maksutonta ja anonyymiä käynti kerrallaan -terapiaa alle 29-vuotiaille. Keskustelusta ei tehdä kirjauksia eikä sitä varten tarvitse lähetettä. Nuori itse määrittelee käyntikertojen määrän. Lisätietoa Walk in -terapiasta (walkinterapia.fi)
Walk in terapia -pisteiden lisäksi Walk in -terapiaan voi päästä myös verkossa joka tiistai klo 17–19.
Läheistenpäivän webinaari ”Ole turvassa” läheisille ja ammattilaisille järjestetään 5.5.2025 klo 17–19 (kuivinjaloin.fi)
Päivi Pulakka on Walk in -terapian projektisuunnittelija Päivi Pulakka ja Kaisa Åberg on Päihdeneuvonnan päällikkö.
