”Juominen on jokaisen oma asia” – miksi alkoholin käytöstä ei puhuta?
Jos jokin on suomalaiselle perusarvo, se on toisen yksityisyyden kunnioittaminen. Pääsääntöinen ohjenuora tuntuu olevan, että toisten asioihin ei mennä puuttumaan. Erityisesti tämä koskee alkoholin käyttöä. Miksi alkoholin käytöstä ja alkoholikulttuurista keskustelemiseen liittyy niin voimakas stigma?
Alkoholi liittyy meistä jokaisen elämään jollain tavalla. Alkoholi vaikuttaa jokaiseen eri tavalla, myös haitat ovat yksilöllisiä. Se, mikä kuitenkin usein unohtuu, on että jokaisen alkoholin käytöllä on vaikutusta perheeseen, lähipiiriin, työympäristöön ja omiin yhteisöihin. Olipa käyttö maltillista tai runsaampaa. Alkoholi vaikuttaa myös niiden ihmisten elämään, jotka eivät itse alkoholia käytä.
Jos joukossa ihmisiä esitetään kysymys ”Nosta käsi ylös, jos itselläsi, lähipiirilläsi, kavereillasi tai sukulaisillasi ei ole ollut ongelmia alkoholin kanssa”, hyvin harva nostaa kätensä, jos kukaan. Alkoholihaitat ovat arjessamme läsnä niin, että emme useinkaan ymmärrä tai uskalla kyseenalaistaa niitä.
Mitä sä mua holhoot?
Alkoholihaittoja ovat esimerkiksi krapularyyppy aamulla oloa helpottamaan, paha mieli känniriitelyn jälkeen, huonosti nukuttu yö, kasvanut syöpäriski ja vaikkapa edellisiltana hävinneet rahat tai tavarat. Niitä ovat myös ohi suunsa puhuminen, muistinmenetykset, katumus ja yritys lääkitä pahaa oloa päihteillä.
Kohtaamme alkoholin haittoja joka puolella ympärillämme, mutta siitä huolimatta alkoholikulttuuriin liittyvä kriittinen keskustelu loistaa poissaolollaan. Jos keskustelua alkoholista ja hyvinvoinnista haluaisi käydä, niin saa vastaansa ”Mitä sä holhoot?”, ”Se nyt on jokaisen oma asia” ja ”Ootko joku kieltolain kannattaja?” -tyyppisiä kommentteja ja asiallinen keskustelu aiheesta kuolee välittömästi. Miksi alkoholin roolista kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme käytävä keskustelu on niin suuri tabu?
Aikuinen ihminen saa tehdä ihan, mitä sitä huvittaa!
Koska alkoholista käytävään kriittiseen keskusteluun liittyy voimakas stigma, tekee se myös huolen ilmaisemisen läheisen alkoholin käytöstä vaikeaksi. Näemme, että toisella ei ole kaikki hyvin ja silti helposti vaikenemme, koska kulttuurimme ei kannusta puuttumaan. Haluammeko todella edistää sellaista kulttuuria, joka hiljentää ihmisiä myös silloin, kun olisi syytä aukaista suu?
Puuttuminen on vaikeaa. Mutta mikä siinä oikeastaan niin paljon pelottaa? Sen lisäksi, että pelkäämme muiden dumausta, koska ”sehän on jokaisen yksityisasia”, meitä saattaa estää myös epävarmuus omista taidoista: osaanko ottaa asian esille riittävän hienotunteisesti? Suuttuuko toinen, menevätkö välit? On hyvä muistaa, että vaikka alkoholia käyttäisi kuinka sivistyneesti tai harvoin tahansa, haittoja on silti olemassa. Ne eivät kuitenkaan häviä sulkemalla silmät, korvat ja suu.
Onko sulla itellä joku ongelma, kun siinä kyselet?
Vaikka alkoholikulttuurimme ei varsinaisesti kannusta ottamaan toisen alkoholinkäyttöä puheeksi, ainoa tapa muuttaa kulttuuria pikkuhiljaa on lopettaa vaikeneminen. Tämä vaatii paitsi avointa yhteiskunnallista keskustelua, myös rohkeaa asennetta jokaiselta meistä omassa yksityiselämässämme ja suhteessa läheisiimme. Siispä ota asia puheeksi aina kun sinulle tulee tunne, että jokin on vialla tai toinen voi huonosti!
Muista, että puheeksi ottaminen on ainut ja vaikuttavin keino puuttua, ennen kuin haitat pahenevat. Samalla tulemme tehneeksi pieniä konkreettisia tekoja sen eteen, että alkoholikulttuurimme muuttuisi vähitellen terveempään suuntaan, missä avointa keskustelua ei vaieta kuoliaaksi.
Mitä mun asiat sulle kuuluu?
Toisen alkoholinkäytön puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa ja pelottavaa, mutta se on tapa osoittaa, että toisen hyvinvoinnilla on meille merkitystä ja että arvostamme toista ja toivomme hänelle hyvää. Mitä varhaisemmin otamme puheeksi oman huolen toisesta, sitä tehokkaampaa se on.
Vähennetään yhdessä alkoholista keskustelemiseen liittyvää stigmaa! Kyseenalaistetaan vallitsevaa kulttuuria ja osoitetaan rohkeasti välittämistä ottamalla huoli puheeksi. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.
Käytännön vinkkejä, miten kysyä ja missä tilanteissa
Tee näin:
- Ota puheeksi, kun olette kahden ja esim. jonkin toiminnan parissa (autoilu, kävely…)
- Kysy esimerkiksi: ”Mitä sulle kuuluu, miten jaksat?” ”Missä asioissa menee hyvin ja missä huonosti?”
- Voit kysyä, tuleeko käytettyä alkoholia rentoutumiseen, nukahtamiseen, stressin lieventämiseen… ”Koetko joskus, että tulee otettua liikaa?”
- Kerro itsellesi sopivassa kohdassa, että olet huolissasi toisen alkoholin käytöstä. Jos huolesi on herännyt ennen keskustelua, kerro mistä huolesi alkoholin käytön suhteen johtuu. Jos huolesi herää keskustelun aikana, kerro myös siitä. Puhu omasta tunteestasi: ”Olen huolissani sinusta… Minulla heräsi huoli, kun kerroit että…”
- Myös positiivisista puolista on hyvä puhua, harvan ihmisen alkoholin käytön tarkoitus on maksimoida haittoja ja pahaa oloa. Mitä hyvää/huonoa alkoholin käyttö antaa? Toimiiko alkoholi kuten henkilö toivoo ja kuinka pitkään? Onko muita tapoja lievittää (stressiä ym). Mitä tapoja on vähentää alkoholin käytön haittapuolia?
- Muista, että alkoholia käyttävä päättää itse, muuttaako käyttöään. Tyypillistä on, että muutostarpeeseen heräämiseen tarvitaan useita puheeksiottoja monelta henkilöltä.
Vältä:
- Keskustelua alkoholin käytöstä, kun tilanteessa käytetään alkoholia. Vaarana on joutua sivuraiteelle. Myös tunteiden säätely heittelee päihtyneenä. Toki on ok pyytää baarissa, että päihtynyt kaveri ei joisi enempää tai nauttisi välillä lasin vettä. Pidemmät keskustelut on kuitenkin parempi käydä muuna ajankohtana.
- Kertomasta, mitä kaikkea olet kuullut muilta ihmisiltä keskustelukumppanin alkoholinkäyttöön liittyen.
- Antamasta käskyjä. Älä myöskään moralisoi. Sen sijaan kysy toiselta, mitä hän toivoisi sinulta nyt. Pohtikaa yhdessä, mitä seuraavaksi voisi tehdä.
Jos haluat saada lisää tietoa tai hakea apua, voit soittaa EHYTin maksuttomaan ja anonyymiin Päihdeneuvontapuhelimeen 0800 90045. Tietoa ja välineitä päihteiden käytön seurantaan, vähentämiseen ja lopettamiseen löytyy esimerkiksi osoitteesta www.paihdelinkki.fi
