Biletys ‒ lääke vai sairaus?

 Biletyksen hehkuttaminen ja paheksuminen kiinnostaa ja kuohuttaa myös niitä, jotka eivät itse biletä. Mutta mistä biletyksessä on kyse? Miksi se ja siitä puhuminen liikuttaa meitä, ja mitä se meille tekee?

Biletyksen lääkekoulukunta katsoo, että biletys on yhdessäolon tekniikka, sosiaalinen rituaali, jolla tyydytetään tärkeitä sosiaalisia tarpeita. Omassa väitöstutkimuksessani¹ esitän, että viime vuosikymmenten yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kehitys on vähentänyt mahdollisuuksia kokea vahvoja ja pitkäkestoisia sosiaalisia tunteita arjessa. Siksi sosiaalisten perustarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan biletyksen kaltaisia koneistoja. Myös valtaosa niistä, jotka bilettävät itse, edustavat lääkekoulukuntaa. Biletys on lääke yksinäisyyden ja erillisyyden tautiin.

Biletyksen sairauskoulukunta puolestaan katsoo, että biletys on merkki yhteiskunnan ongelmista, ellei suorastaan ongelmien lähde. Biletys on pinnallista puuhastelua, hedonismia, helppoa seksiä ja työn vieroksuntaa. Aiheuttaa riippuvuutta ja vaarantaa fitnessin. Sairauskoulukunnan edustajat eivät yleensä biletä itse, sillä he tavoittelevat puhtaampaa, turvallisempaa ja tuottavampaa elämää. Myös tämä on perusteltu pyrkimys. Esimerkiksi poliitikot kehottavat meitä samaan, koska sen nähdään olevan tie Suomen nousuun.

Biletyksen lääke- ja sairauskoulukunnan taustalla on kaksi ratkaisevasti erilaista arvomaailmaa. Toinen korostaa ihmisen sosiaalisuutta ja ajattelee, että vain jaettu elämä on kokonainen elämä. Toinen korostaa työtä ja päämääriä, ja ajattelee, että mikään älköön tulko ihmisen ja hänen tavoitteensa väliin. Biletyskoulukuntien lisäksi näitä arvomaailmoja edustavat kansansadun heinäsirkka ja muurahainen sekä Raamatun Martta ja Maria. Ihminen on kuitenkin siitä erikoinen olento, että meidän on taivuttava molempiin muotoihin. Meidän on toisinaan välttämätöntä juhlia ja kohdata toisia ihmisiä. Mutta meidän on myös syytä tehdä välillä jotain aivan muuta, savettaa kädet ja kylpeä hiessä. Siksi on tarpeetonta asettaa myöskään biletyksen hyötyjä ja haittoja vastakkain.

Mutta voimmeko yhdistää niitä? Onko mahdollista saada biletyksen hyödyt ilman haittoja, tai ainakin hyödyt maksimoitua ja haitat minimoitua? Mitä tämän eteen pitäisi tehdä bilettäjien itsensä, tapahtumajärjestäjien tai viranomaisten? Näistä aiheista keskustellaan Päihdepäivillä 20.5. Biletohtorin vastaanotolla klo 9‒14.30. Keskusteluissa kohtaa joukko biletyksen, kulttuurin ja hyvinvoinnin ammattilaisia, mm. Jean S:n laulusolisti Antti S. Paavilainen, Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Petri Sirviö ja THL:n tutkija Katariina Warpenius.