Älä pilaa kesälomaasi!

Suomen kesä on lyhyt mutta märkä. Onnellisia ovat ne, joilla on mahdollisuus lomailla, toisaalta töissäkään ei ole pöllömpää.

Vuodenaikojahan meillä on riittävästi, jokaiselle on jotain. Toisaalta kesäsääkin aiheuttaa usein erimielisyyttä: milloin keli on liian kuuma, kylmä, märkä tai kuiva. Vaikka sää olisikin lämmin ja kuiva, niin kyllä kesä on osalle hyvin kostea tai suorastaan märkä. Kesäkuun ensimmäinen viikonloppu tämän jälleen osoitti. Sama tulee toistumaan juhannuksena ja useissa kesän iloisissa tapahtumissa. Tuohon ei tarvita edes sammakon ennustetta. Kostean ja märän kesästä tekee humalahakuinen alkoholin käyttö.

Alkoholin käytön tavat ja tottumukset ovat kehittyneet toki paljon myönteiseenkin suuntaan. Mutta kun tarkastelee päivystyspoliklinikoiden arkea, niin huraa-huutoihin ei juurikaan ole aihetta. Tietoiskut ja mainoskampanjat ovat unohtuneet niiltä, jotka juovat itsensä humalaan ja sen jälkeen selvittävät parisuhdeongelmiaan nyrkein, aloittavat kattoremontin, käyvät kastautumassa järvessä, hankkivat vakavan myrkytystilan tai päättävät jotain duudsonia tempaista.

Mitähän tuumasivat ne puolen tusinaa, hieman alle parikymppistä naista, jotka heräilivät sunnuntaina sairaalan valvontaosastolla yli neljän promillen myrkytystilan jäljiltä? Tai se verta oksentava 16-kesäinen, jolle vanhemmat olivat hankkineet alkoholin, ”jotta tietäisivät, minkä verran käyttää”. Tiesivätkö he, että hauskanpitoon ja rentoutumiseen kului ”olutmäyräkoira” (12 kpl) ja ”eurokossu” (0.75 l)? ”Ääri- ja marginaalitapauksia”, tuumailee joku. Ei ainakaan päivystyspoliklinikoilla.

Sairaanhoitajana ja hoitotyön näkökulmasta aavistelen, että alkoholinkäytön sääkartalla on melkoisen mustia pilviä. Sosiaali- ja terveysalan toimijat sekä kansalaiset ovat esittäneet näyttöön perustuvan kantansa siitä, mitä alkoholipolitiikan muutos tuo tullessaan. Yksinkertaistettuna puntarissa ovat entistä sallivampi alkoholipolitiikka ja siitä aiheutuvat haitat. Perustellaan sallivuutta ja ratkaisuja millä tahansa, haitat iskevät tulevaisuudessa vielä myrskyn lailla.

Esitellyt akuutit tilanteet ovat vain jäävuoren huippu siitä, mitä hoitotyössä kohtaa. Yleisimmin hoidon tai palvelun tarpeen aiheuttavat liitännäissairaudet ja sosiaaliset haitat tai alkoholin käytön seuraukset, kuten tuhannet aivovammat vuosittain. Hoitotarpeet ja -jaksot näkyvät tilastoissa viiveellä. Jo nyt huomio pitää kiinnittää siihen, että hoitojaksojen kasvu tapahtuu erityisesti terveyspalveluissa eli on käytännössä hoitotyön arkea.

Ilman lääkärinoikeuksia annettu, perinteinen reseptini kesäloman pilaamiseen liittyy tiukasti ohjelmoituun muutaman lomaviikon intervalliin. Sen aikana laitetaan parisuhde sekä suhteet lapsiin ja muihin läheisiin kerralla kuntoon ja nollataan kuormitus ”märkämenetelmällä”. Taaskaan ei sitä sammakkoa tarvita, vaan jo kokemuksesta tiedetään, että lomakauden päättyessä hoitoon hakeutuvien määrä lisääntyy tuntuvasti. Jos lomailu on vietetty märissä merkeissä, niin ensimmäisen työpäivän ahdistus tai jopa kouristelu ei mene työpaikan ja esimiehen piikkiin, eikä se varmastikaan burnoutia ole.

Mutta hei, kesällä on suurimmalle osalle luvassa poutakeliä, ainakin henkisesti: Akut latautuvat ja mieli on virkeä. Toivotan nautinnollista kesää, kireitä siimoja ja hyvää vointia. Olet sitten heinänkorsi suupielessä ahon laidalla tai kaupungissa.

Kirjoittaja on sairaanhoitaja YAMK ja työnohjaaja Petri Kylmänen