10 hyvää syytä nostaa nikotiinituotteiden ikärajaa

Tupakkalaki uudistuu vuodenvaihteessa. Eduskunnan käsittelyssä olevasta esityksestä kuitenkin puuttuu eräs erittäin tärkeä, nuorten nikotiinituotteiden käytön aloittamista ehkäisevä, seikka: nikotiinituotteiden ostoikärajan nostaminen nykyisestä 18 vuodesta 20 vuoteen. Jos haluamme saavuttaa tupakkalain tavoitteen savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta ajallaan, on syytä laittaa asioihin vauhtia.

Ikärajan nosto 16 vuodesta 18 ikävuoteen vuonna 1995 vähensi merkittävästi alaikäisten savukkeiden ostoa vähittäismyynnistä. Saatavuuden rajoittaminen onkin tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista suojella nuoria nikotiinituotteiden käytön aloitukselta.

Vastaavia toimenpiteitä on viime vuosina tehty tai suunniteltu tehtäväksi myös muualla maailmassa: Yhdysvalloissa nikotiinituotteiden ostoikäraja nostettiin 21 vuoteen ja vastaavaa on suunnitteilla mm. Norjassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Uudessa Seelannissa puolestaan pohditaan nikotiinituotteiden ostokieltoa tietyn vuoden jälkeen syntyneille.

Arvioiden mukaan ikärajan nosto kahdella vuodella todennäköisesti vähentäisi eniten käytön aloitusta 15–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Toimenpiteen vaikutus kohdistuisi siis juuri oikeaan ikäryhmään aloittamisen ehkäisyn näkökulmasta.

Suurin osa päivittäin nikotiinituotteita käyttävistä on aloittanut alle 20-vuotiaana — siis siinä vaiheessa, kun aivot ovat hyvin alttiit nikotiinin haittavaikutuksille ja riippuvuuden kehittymiselle. Aivot kypsyvät noin 25 ikävuoteen asti ja erityisesti suunnitelmalliseen käyttäytymiseen ja itsehillintään liittyvät alueet aivoissa ovat vielä kehitysvaiheessa, kun nuori tulee virallisesti täysi-ikäiseksi. On lääketieteellinen fakta, että yli 20-vuotiaana ihminen kykenee kypsempään päätöksentekoon kuin 18-vuotiaana.

Nämä ovat tosiasioita, jotka tunnetaan erittäin hyvin myös tupakkayhtiöiden markkinointitiimeissä. Juuri siellä, missä pohditaan keinoja tavoittaa uusia asiakkaita lopettaneiden ja kuolleiden asiakkaiden tilalle. Siellä tiedetään, että mitä nuorempana nuori tarttuu syöttiin, sitä varmemmin saadaan luotua mahdollisimman pitkäaikainen ja myrkyllinen suhde nuoren asiakkaan ja nikotiinin välille. Ikärajaa nostamalla saisimme vähennettyä myös tupakkayhtiöiden vaikutusvaltaa nuorten maailmassa.

Miksi emme siis nostaisi ikärajaa 20 ikävuoteen? Tehdäänpä pieni ajatusleikki ja kuvitellaan, mitkä olisivat 10 merkittävintä seurausta ikärajan nostolle.

1. Nikotiinituotteiden käyttö vähenisi, arvioiden mukaan eniten 15-17-vuotiaiden nuorten joukossa. Hurjimmissa skenaarioissa Suomi olisi nikotiiniton jo ennen vuotta 2030!
2. Alaikäisille nikotiinituotteiden välittäminen vähenisi, sillä välittäjän tulisi olla aiempaa vanhempi. Myös alaikäisten ostoyritykset vähittäismyynnistä todennäköisesti vähenisivät.
3. Nikotiinituotteiden käytön vähentyessä, siihen liittyvät sairaudet vähenisivät ja terveys kohenisi — ensimmäisenä nuorilla, mutta pitkällä tähtäimellä myös laajemmin väestössä.
4. Väestön terveyserot kapenisivat.
5. Passiivisesta tupakoinnista aiheutuvat haitat vähenisivät.
6. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä johtuva kuolleisuus vähenisi.
7. Nikotiinituotteiden käytöstä johtuvien haittojen väheneminen säästäisi yhteiskunnan resursseja.
8. Inhimillinen kärsimys vähenisi.
9. Nuoret aivot saisivat kehittyä ilman nikotiinin haittavaikutuksia.
10. Maailman yleisimmän roskan, eli tupakantumpin, määrä vähenisi luonnossa. Luonto kiittäisi myös vähentynyttä nikotiinituotteiden tuotantoa.

Kahden vuoden korotus ikärajaan olisi kaiken kaikkiaan varsin kohtuullinen ja helppo toimenpide, jonka vaikutus kansanterveyteen olisi erilaisten arvioiden mukaan huomattava. Lisäksi enemmistö suomalaisista kannattaa ikärajan nostoa.

Mitä vielä odotamme?