Turun Elokolossa tapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa
Elokuussa muun muassa mölkkyä, ulkoiluretki ja museovierailu. Lokakuussa keilausta, yhteinen aamupalahetki ja kokemusasiantuntijavierailu. Tammikuussa puolestaan origamityöpaja, minigolfia ja lumikenkäilyä. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Turun Elokolon järjestämistä tapahtumista.
Ehytin Elokolot, jotka sijaitsevat Turun lisäksi Helsingin Kalliossa ja Kontulassa, Lahdessa, Pirkkalassa ja Tampereella, ovat kaikille tarkoitettuja kohtaamispaikkoja. Elokolot ovat vuosien saatossa muokkautuneet toiminnanohjaajiensa ja kävijöidensä näköisiksi. Turun Elokolon erityispiirteenä voikin pitää juuri edellä kuvailtua aktiivista tapahtumatuotantoa, joka kumpuaa Turun Elokolon toiminnanohjaaja Liisa Äyräksen ja tapahtumatuottaja Maaria Liljan saumattomasta yhteistyöstä.
”Tapahtumat ovat lisääntyneet kiihtyvällä tahdilla sen jälkeen, kun Maaria tuli vuosi sitten tapahtumatuottajaksi. Me olemme halunneet aktivoida porukkaa. Toisaalta myös kävijäkunta on vaihtunut. Sirkkalan päiväkeskuksen auettua meillä on käynyt vähemmän päihteidenkäyttäjiä, ja tapahtumien kautta olemme halunneet houkutella uusia kävijöitä mukaan”, Äyräs kertoo.
”Tässä on varmaan myös Elokolon sijainnilla merkitystä. Olemme ihan Turun keskustassa bussien läheisyydessä, joten meidän ei tarvitse nähdä vaivaa päästäksemme ensin bussipysäkille. Mutta kyllä tässä näkyy myös meidän kiinnostuksenkohteemme”, Lilja pohtii.
Tapahtuminen suunnitteleminen vaatii sekä luovuutta että järjestelmällisyyttä
Äyräs ja Lilja suunnittelevat tapahtumia muun työnsä ohessa, ja ideoita otetaan vastaan myös Elokolo-kävijöiltä ja työharjoittelussa olevilta opiskelijoilta. Käytäntönä on lyödä tapahtumat lukkoon vähintään kuukaudeksi eteenpäin, mutta ex tempore -tapauksillekin on tilaa, jos vastaan tulee hyvä diili.
”Meillä ei ole säännöllisiä suunnittelupalavereita, vaan me hauduttelemme ideoita omilla tahoillamme. Yhteisessä työhuoneessa on se etu, että kun ideoita tupsahtaa, ne on helppo heti jakaa toiselle, eikä tarvitse odottaa virallista Teams-palaveria”, Äyräs selostaa.
”Ja me molemmat ideoimme erilaisia asioita. Pidämme kumpikin jatkuvasti silmämme auki: luemme lehtiä ja selailemme sivustoja, joissa listataan tapahtumia”, Lilja kertoo.
Tapahtumia voi toteuttaa pienelläkin rahalla
Yksi merkittävimmistä asioista tapahtumia suunnitellessa on budjetin huomioiminen.
”Meidän juttumme eivät ole kalliita. Ne voivat olla ihan nollallakin eurolla toteutettuja. Esimerkiksi puhujavieraat ja opastukset olemme saaneet ilmaiseksi. Osa kävijöistä olisi innokkaita maksamaankin retkistä, mutta me emme halua tehdä niistä maksullisia. Siten emme sulje pois heitä, joilla ei ole varaa. Toki tulevaisuudesta emme tiedä, jos rahoituspohja jonain päivänä muuttuu”, Äyräs pohtii.
Kuljetuksien osalta bussien läheisyys auttaa tapahtumien budjetoinnissa, sillä osallistujat pääsevät moniin kohteisiin omilla bussikorteillaan.
”Maksamme matkat heille, joilla ei ole siihen varaa, mutta paikallisbusseja hyödyntämällä säästymme siltä, että meidän tarvitsisi hankkia erikseen kuljetusta”, Lilja kertoo.
Yllättäviin tilanteisiin osataan suhtautua huumorilla ja joustavalla mielellä
Tapahtumia suunnitellessa on otettava huomioon myös vuodenajat. Talvella sääolosuhteet luonnollisesti rajoittavat suunnitelmien toteuttamista ulkosalla, mutta toisaalta sää saattaa aiheuttaa yllättäviä kommelluksia mihin vuodenaikaan tahansa. Onneksi pieleen menneet reissut otetaan huumorilla.
”Viime elokuussa koitti kuukausia suunniteltu retki Salon iltatorille. Reissu alkoi hyvin, mutta hyvä tuuri kääntyi, kun yhtäkkiä alkoi sataa niin kaatamalla, että me kaikki kastuimme läpimäriksi. Meillä oli silti tosi hauskaa. Osallistujilla on ymmärrystä, että aina kaikki ei välttämättä mene ihan niin kuin on suunniteltu”, Lilja kertoo.
”Siksi me uskallammekin tehdä juttuja. Me tiedämme, että kukaan ei hermostu, jos vaikka satumme eksymään. Tällaiset kokemukset luovat yhteisöllisyyttä”, Äyräs täydentää.
”Kyllä, ja muuttuvat tilanteet vaativat myös meiltä joustoa”, Lilja jatkaa.
Monet tapahtumista ovat jättäneet pysyvän muistijäljen
Mieleenpainuvia retkiä on monia muitakin. Esimerkiksi lokakuisessa räntäsateessa pelatun mölkkykisan muisteleminen nostattaa huvittuneita mutta hyviä muistoja sekä Äyräksen että Liljan mieleen. Myös Ruisrannassa viime vuonna järjestetty kesäleiri oli molempien mielestä menestys.
”Omia suosikkeja minulla on monia. Pidän pienistä yhteisöllisistä bussiretkistä, sillä niissä tulee fiilis kuin olisi taas kouluretkelle menossa. Kaikki ovat innoissaan, ja se innostus on tarttuvaa. Esimerkiksi viimevuotinen Naantalin reissu oli tosi onnistunut, ja kaikki halusivat mennä sen jälkeen vielä yhdessä kahville”, Lilja selostaa.
”Itse tykkään eräretkistä. Kun ihmiset menevät metsään, heistä näkee, miten heidän olemuksensa muuttuu ja rentoutuu. Ja kun vuosi sitten veimme porukkaa avantoon, siitä avautui monelle uusi harrastus”, Äyräs paljastaa.
”Toisaalta taas olemme huomanneet, että voimme testata asioita. Ei haittaa, vaikka jokin juttu ei olisikaan jymymenestys. Sitten kokeilemme vain uutta”, Lilja naurahtaa.
Retket luovat yhteisöllisyyttä
Yhteisellä, järjestetyllä tekemisellä on tärkeä funktio: se vastaa yksinäisyyteen ja muihin kävijöitä yhdistäviin tekijöihin, kuten seuran kaipuuseen ja haluun kuulua yhteisöön. Osallistujilta saadun palautteen perusteella tapahtumat onkin otettu innostuneesti vastaan.
”Kävijät ovat tutustuneet ja ystävystyneet retkillä. Heillä on hyvä yhteishenki. Esimerkiksi kun porukkaan tulee uusi ihminen, hänet otetaan helposti mukaan”, Lilja kuvailee.
”Ihanneretki onkin sellainen, jolle osallistuu noin kymmenen henkilöä. Siinä pysyy yhteisöllisyys, jota peräänkuulutan kaikissa tilanteissa. Jos mukana on valtavan iso bussilastillinen väkeä, niin siinä ei enää olla yhdessä. Itselläkin on silloin iso työ huomioida kaikki osallistujat ja erilaiset vaatimukset”, Äyräs jatkaa.
”Kävimme taannoin retkellä Biologisessa museossa. Mukaan oli ilmoittautunut 12 henkeä, mutta lopulta paikalle saapui kaksi. Se ei haitannut, meillä oli tosi hauskaa kaikilla. Kiersimme rauhassa koko museon”, Lilja kertoo.
Elokolo-kävijät otetaan huomioon yksilöinä
Elokolon toiminta on koko laajuudessaan avointa kaikille. Siksi tapahtumia suunnitellessa on otettava huomioon, että osalla porukasta saattaa olla esimerkiksi fyysisiä rajoitteita. Jotkut voivat puolestaan tarvita enemmän tukea vaikkapa retkelle ilmoittautumiseen tai ryhmässä toimimiseen.
”Toisinaan se on kävijälle jo iso saavutus, että hän ilmoittautuu retkelle. On hienoa huomata, kun kävijällä herää pidemmän harkitsemisen jälkeen ajatus, että ”hei, minä voisin osallistua”. Ei haittaa, jos kävijä ei lopulta uskallakaan tulla tai jos päivän kunto ei salli osallistumista”, Lilja kertoo.
”Lisäksi olemme ikään kuin ukkosenjohdattimia. Yritämme ennakoida, että kaikilla on kivaa. Katsomme esimerkiksi, että retkille ja ryhmiin osallistuvat tulevat toimeen keskenään. Koska tapahtumat ovat pieniä, tunnemme osallistujat ja osaamme huomioida heidät yksilöinä. Isommat retket vaatisivat enemmän vapaaehtoisia, tai sitten emme vain pystyisi osallistamaan kaikkia samalla tavalla”, Äyräs kertoo.
Äyräksen ja Liljan mukaan osa Elokolo-kävijöistä osallistuu kaikkiin tapahtumiin, jotkut taas valikoivat niitä kiinnostuksensa mukaan. Lisäksi on kävijöitä, joille Elokoloon tuleminen ja siellä oleminen on järjestettyä toimintaa tärkeämpää. Siksi tapahtumat pyritään toteuttamaan niin, ettei Elokolon arkiydintoiminta häiriinny.
”Yleensä toinen meistä on paikalla. Lisäksi palkkatukityöntekijät ja vapaaehtoiset voivat tarpeen tullen pitää Elokoloa auki. On tärkeää, että kävijöillä on aina mahdollisuus tulla kohtaamispaikkaan ja vaikka lukea lehtiä ja olla vain. Elokolon tiloissakin järjestettävät ryhmät ja koulutukset ajoitetaan niin, etteivät ne häiritse Elokolon arkea”, Äyräs selostaa.
Tänä vuonna Turun Elokolossa tiedossa muutoksia
Tämän vuoden helmikuussa Äyräksen ja Liljan tiivis yhteistyö kulminoituu siihen, että Äyräs jää puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle ja Lilja ottaa toiminnanohjaajan sijaisen tehtävät vastuulleen helmikuusta elokuuhun.
”Keväällä tulee 12 vuotta täyteen, kun olen tehnyt samaa duunia, joten kyllä tällainen breikki työelämään on äärimmäisen hyvä. Uskon, että saan siitä uusia voimia ja ideoita. Lisäksi uskon työn jakamiseen: jos minulla on mahdollisuus olla puoli vuotta poissa vuorotteluvapaakorvauksella, niin onhan se samalla ihan todella upea tilaisuus Maarialle vetää sillä aikaa Elokoloa. Elokololle on varmasti hyväksi, että välillä vaihtuu the boss”, Äyräs kertoo.
”Minäkin olen oikein hyvällä mielellä. Tykkään kovasti olla täällä töissä. Tähän liittyy tietty yhteisöön kuuluminen, mikä on ollut tosi mukavaa. Ihmiset ovat ottaneet omakseen”, Lilja tuumaa.
”Maaria tuntee kävijät, ja kävijät tuntevat Maarian sekä Maarian tavan toimia. Heillekin on helppoa, että sijaisekseni tulee juuri hän”, Äyräs iloitsee.
Tapahtumien suhteen Lilja aikoo Äyräksen vuorotteluvapaan aikana jatkaa samalla toimivalla linjalla:
”Keväällä jalkaudumme taas ulos esimerkiksi pelaamaan mölkkyä ja grillailemaan. Kesäleirikin tulee varmasti. Lisäksi suunnitelmissa on tuttuja ryhmiä, juhlapäivien viettämistä sekä erilaisia retkiä. Tärkeintä on, että mennään kävijöiden toiveiden mukaan.”
”Ja kaikessa rakennetaan yhteisöä”, Äyräs täydentää lopuksi.
