Järjestöleikkaukset vaarantavat päihdehaittojen ehkäisyn
Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti 15.-16. huhtikuuta 2024 pidetyssä kehysriihessä aikaistaa ja kasvattaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin suunniteltuja leikkauksia. Tämänhetkisen tiedon mukaan hallitusohjelmaan kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus on päätetty nostaa noin 130 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.
Vuonna 2024 sote-järjestöille myönnettiin avustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yhteensä 383,59 miljoonaa euroa. Avustustasot laskevat merkittävästi seuraavina vuosina. Saatavilla olevien tietojen mukaan vuonna 2025 avustuksia on suunniteltu myönnettävän 303 miljoonaa euroa, vuonna 2026 enää 278 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 avustustaso putoaisi jo 253 miljoonaan euroon.
Hallitus suunnittelee alkoholin ja nikotiinin saatavuuden lisäämistä, jonka myötä korostuu entisestään tarve vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat keskeisessä roolissa päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja tarvitsevat toimintaansa rahoitusta myös tulevaisuudessa. Myönteistä on, että hallitus on nyt osin toteuttamassa EHYTin ajamia tupakka- ja alkoholiveron korotuksia, jotka ovat toimenpiteinä kansanterveyden kannalta suotuisia.
Järjestöjen rooli yhteiskunnassa on korvaamaton
Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä, jota julkinen sektori ei kata. Moni haavoittuvassa asemassa oleva ihminen voi leikkausten myötä jäädä ilman tarvitsemaansa apua. Järjestöt tekevät vaativaa, monimuotoista ja usein näkymätöntä työtä, joka vaikuttaa tuhansien ihmisten elämään päivittäin.
Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja vahvistavat kansalaisten osallisuutta muun muassa organisoimalla vapaaehtoistoimintaa. Järjestöt tarjoavat tukea ja tietoa sairauksista, vammoista ja elämäntilanteista, vähentävät päihde- ja pelihaittoja, kouluttavat niin asianosaisia kuin ammattilaisia ja järjestävät kohtaavaa toimintaa. Avustusleikkaukset uhkaavat kipeästi näitä toimintoja.
Järjestöleikkausten seurauksena monien hyvinvointi ja osallisuus heikkenevät, yksinäisyys ja eriarvoisuus kasvavat. Tarve sosiaali- ja terveyspalveluille kasvavaa, kun järjestöjen erityisasiantuntemus jää hyödyntämättä. Leikkaaminen ei välttämättä säästä, vaan voi tuottaa merkittäviä lisäkustannuksia muun muassa hyvinvointialueille ja muulle julkiselle sektorille. Hallituksen tulisikin arvioida ja tarkastella tekemiään valintoja pidemmällä aikajänteellä.
Lisää aiheesta:
Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun
Tarkentuvat tiedot kehysriihestä: Hallituskauden aikana sote-järjestöjen avustuksista jopa kolmannes pois
