Uusi raportti: Näin alkoholi vaikuttaa kestävään kehitykseen

EHYT on julkaissut Alkoholi ja kestävä kehitys -raportin, jossa kuvataan alkoholin merkittäviä vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin niin sosiaalisista, taloudellisista kuin ekologisista näkökulmista. Kestävä kehitys tarkoittaa pyrkimyksiä ratkaista ihmiskunnan suurimpia haasteita niin, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta – sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys – on otettava tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Alkoholi aiheuttaa esteitä kestävälle kehitykselle kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Päihteiden käytön haittojen ehkäisy ja hoito on nostettu myös omaksi kestävän kehityksen alatavoitteekseen.

YK on laatinut kestävän kehityksen 17 tavoitetta, joissa on määritelty koko maailman tasolla tärkeimmät tavat edistää sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä vuoteen 2030 mennessä. Suomi muiden maailman valtioiden tavoin on sitoutunut tavoitteiden edistämiseen.

Alkoholin vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen

Maailmassa kuolee joka kymmenes sekunti yksi ihminen alkoholiin. Alkoholikuolleisuus on suurempi kuin esimerkiksi hiv-infektion tai diabeteksen. Alkoholi on useiden sairauksien, kuten syöpien, sydän- ja verisuonitautien, ruuansulatuselinten sairauksien, diabeteksen ja mielenterveyden ongelmien riskitekijä. Se edistää hiv-infektioiden ja tuberkuloosin leviämistä heikentämällä immuunipuolustusta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaarantaa vakavasti syntyvän lapsen terveyden. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi alkoholin haitat kuormittavat raskaasti terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden resursseja kaikissa maailman maissa.

Alkoholinkäyttö koskettaa läheisiä ja yhteisöjä. Ruotsissa 87 % nuorista arvioi alkoholin tekevän julkisesta tilasta turvattoman. Yhdysvalloissa todettiin, että asuinalueilla, joissa on alkoholimyymälöitä, on enemmän väkivaltatapauksia. Maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä alkoholin arvioidaan aiheuttavan 26 % henkirikosten seurauksena menetetyistä elinvuosista miehillä ja 16 % naisilla.

Alkoholin haitat kohdistuvat suhteettomassa määrin lapsiin ja nuoriin. He kärsivät muun muassa aikuisten väkivallasta, jossa tekijänä on usein oma vanhempi. Euroopassa 16 % kaikista lasten pahoinpitely- ja laiminlyöntitapauksista liittyy alkoholiin. Alkoholilla ja lähisuhdeväkivallalla on vahva yhteys. Esimerkiksi useissa Aasian ja Afrikan maissa 60–70 % perheväkivaltatapauksista liittyy alkoholinkäyttöön.

Alkoholi lisää köyhyyttä, nälkää ja eriarvoisuutta

Alkoholin maailmanlaajuinen taloudellinen taakka on huomattava, jopa 5,44 % BKT:sta joissakin maissa. Taloudelliset ja terveydelliset kustannukset kohdistuvat erityisesti vähävaraisimpiin maihin ja perheisiin. Alkoholi voi ajaa ihmisiä, perheitä ja kokonaisia yhteisöjä köyhyyteen useiden sukupolvien ajaksi. Nälässä ja puutteellisissa olosuhteissa eläviltä ihmisiltä alkoholi vie varoja ja resursseja esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon, terveellisen ruuan tai muiden perusasioiden hankinnalta.

Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö heikentää koulussa suoriutumista ja oppimistuloksia, joka voi vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään. Maailmanlaajuisesti joka neljäs 13–15-vuotias on käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti lasten koulunkäyntiin myös välillisesti vanhempien liiallisen alkoholinkäytön kautta.

Alkoholi uhkaa ilmastoa, ympäristöä ja juomavettä

Harva ajattelee alkoholia sen ilmastovaikutusten näkökulmasta. Alkoholin tuotannon haittavaikutus viljakasvien saatavuuteen, vesiturvallisuuteen ja ruokahävikkiin sekä paljon energiaa kuluttavat tuotantoprosessit haittaavat kestävää kehitystä. Esimerkiksi viinin vesijalanjälki on valtava. Yhden viinilitran tuotantoon tarvitaan 870 litraa vettä.

Päihteiden valmistus aiheuttaa kemikaalipäästöjä vesistöihin eri puolilla maailmaa, eivätkä laittoman teollisuuden päästöt ole minkään sääntelyn piirissä. Tieteellisten analyysien mukaan alkoholinkulutuksen vähentäminen 20 %:lla voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 31–46 prosenttia.

Yhteistyö kestävän kehityksen edistämiseksi

Alkoholiverotus on merkittävä keino edistää kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Se vähentää tutkitusti eriarvoistumista ja pienentää terveydellisiä ja taloudellisia haittoja hyödyttämällä erityisesti vähävaraisia kotitalouksia. Yhdysvalloissa havaittiin, että prosentin korotus oluen valmisteveroon osavaltiotasolla vähensi lasten pahoinpitelyjä 0,3 % ja perheväkivaltaa 3 prosenttia.

Alkoholiteollisuus ei toimi kestävän kehityksen kumppanina. Se ajaa voittojen maksimointia – alkoholinkulutuksen lisäämistä – väestön terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Monikansalliset alkoholiyhtiöt tavoittelevat yhä suurempia voittoja erityisesti kehitysmaissa. Valtaosa alkoholiteollisuuden voitoista tulee liiallisesta alkoholinkäytöstä. Epäeettisistä liiketoimintakäytännöistä, korruptiosta, lahjonnasta ja julkiseen päätöksentekoon puuttumisesta on maailmanlaajuisesti runsaasti todisteita. Alkoholin saatavuutta ja markkinointia on siksi välttämätöntä säädellä ja valvoa.

Artikkelin teksti perustuu Movendi Internationalin helmikuussa 2020 julkaisemaan ”Alcohol Obstacle to Development. How Alcohol Affects the Sustainable Development Goals” -raporttiin, jonka EHYT on kääntänyt ja julkaissut lokakuussa 2020 suomeksi. Suomenkielinen raportti on luettavissa ja ladatavissa ohessa ”Alkoholi ja kestävä kehitys – Näin alkoholi vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin” .

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin EHYT Järjestö -lehdessä 3/2020.

Teksti: Marja Pakarinen ja Nikki Pesonen