Hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden – nyt on valittava suunta

Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 3 806 asunnotonta. Suomi on ollut asunnottomuuden vähentämisen mallimaa, mutta 12 vuoden myönteisen kehityksen jälkeen asunnottomuus lähti viime vuonna selkeään nousuun. Erityisesti katuasunnottomuus on lisääntynyt: ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa yöpyi 649 ihmistä, mikä on 230 enemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden. Nyt on vain valittava suunta.

KANNANOTTO 17.10.2025 – Asunnottomien yön kansalaisliike

Hallituksen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Kuitenkin kohonneet elinkustannukset, sosiaaliturvan heikennykset ja kiristyneet vuokramarkkinat ovat lisänneet asunnottomuusriskiä ja ajaneet myös uusia ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, pienituloisia, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä asunnottomiksi.

Myös häätöjen kasvanut määrä on huolestuttava signaali rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta yksilön pärjäämiseen. Vuonna 2024 ulosottoon tuli 8 383 häätöä, 35 % enemmän kuin 2021. Häätö ei aina johda asunnottomuuteen, mutta näkyy esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneinä yhteydenottoina asumisneuvontaan. Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia.

Asunnottomien yön vuoden teema “Ei kotia, ei turvaa” kuvaa tilannetta, jossa asunnon puute on paljon muutakin kuin katon puuttumista pään päältä. Ilman asuntoa ihminen menettää perusturvansa, yksityisyytensä ja mahdollisuutensa toipua.

– Asunnottomuus altistaa väkivallalle, sairauksille ja eriarvoisuudelle. Turvattomuus ei synny asunnottomuutta kokevista ihmisistä vaan pysyvän asumisratkaisun puutteesta asunnottomuustilanteessa olevalle ihmiselle, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola avaa Asunnottomien yön tämänvuotista teemaa.

– On selvästi nähtävissä, että leikkaukset ovat jo lisänneet asunnottomuutta ja sen riskiä, mutta päätöksillä on oltava inhimilliset rajat.

Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että Suomessa on edelleen mahdollista poistaa asunnottomuus, mutta se edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Toimivat ratkaisut ovat tiedossa ja niiden eteen on tehty niin poliittista kuin ylisektoraalista yhteistyötä vuodesta 2007.

Kansalaisliikkeen toimijat vetoavat päättäjiin, että Suomi sitoutuu uudelleen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus pysyvästi. Asunto on ihmisen perusoikeus, jota ilman muut oikeudet eivät toteudu.

Asunnottomuuden taustalla on aina yksilöllisiä tarinoita, mutta ratkaisut ovat yhteisiä. Järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja palvelut tavoittavat heidät, jotka muuten jäisivät näkymättömiksi. Järjestöt eivät ole yhteiskunnassa kuluerä, vaan välttämätön osa asunnottomuuden ehkäisyä ja poistamista

– Kun ihminen menettää kotinsa, hän ei katoa yhteiskunnasta, mutta usein yhteiskunta katoaa hänen ympäriltään. Tässä kohtaa järjestöt ja kansalaisyhteiskunta tulevat rinnalle, Vailla vakinaista asuntoa ry:n Tiivola muistuttaa.

Asunnottomuuden pitkäaikainen jatkuminen tulee myös valtiolle kalliiksi. Sininauhasäätiön viime maaliskuussa tehdyn selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain noin 40 000 euroa henkilöä kohti, kun taas pysyvä asuminen ja siihen liittyvä tuki maksaisi vuodessa alle 20 000 euroa.

– Asunnon tarjoaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Asunnottomuustyö vähentää useiden palveluiden samanaikaista käyttöä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisy ja asunnottomuustyö tuovat merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille, poliisille ja vankeinhoidolle, summaa Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.

Asunnottomuus voidaan poistaa vahvistamalla yhteiskunnan rakenteita, jotka pitävät ihmiset asumisen piirissä. Koti on ihmisarvoisen elämän perusta. Sen puuttuminen koskettaa meitä kaikkia ja vaikuttaa koko yhteiskunnan turvallisuuden tunteeseen.

Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä.