Harva alkoholia nauttiva on täysin turvassa riippuvuudelta
Suomessa elää vahvasti ajatus siitä, että alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on geneettinen ominaisuus, joka laukeaa, jos ihminen käyttää säännöllisesti alkoholia. Se on osittain totta: toiset addiktoituvat nopeammin kuin toiset. Mutta samaan aikaan tiedämme, että suurella osalla suomalaisista on todennäköisesti geneettinen alttius tykästyä liikaa alkoholiin.
Koska riippuvuuden riski koskee monia, jokaisen alkoholia käyttävän on hyvä tuntea keinot turvallisempaan alkoholinkäyttöön:
1) Älä juo yksin
2) Älä juo humaltuaksesi (juo siis vain kohtuukäytön rajoissa eli korkeintaan 1–2 annosta)
3) Älä käytä alkoholia lääkkeenä vaikeisiin tunteisiin
4) Nauti alkoholia vain hyvässä seurassa
5) Jos koet, että sinulla on tarve juoda helpottaaksesi oloasi, mieti mitä muita parempia vaihtoehtoja sinulla on tarjolla.
Useimpien suomalaisten mielestä pieni nousuhumala tuntuu hyvältä, ja suomalaiset voivat juoda alkoholia paljon ilman, että siitä seuraa välitön paha olo.
Aasiassa on toisin. Iso osa aasialaisista kantaa perinnöllistä geenimutaatiota, joka estää alkoholin aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, tehokkaan hajoamisen. Alkoholin nauttiminen aiheuttaa heille epämukavia oireita, minkä vuoksi juominen ei ole niin houkuttelevaa. Toki Aasiassakin on alkoholiongelmaisia, mutta aivan eri mittakaavassa kuin länsimaissa.
Myös suomalaisten keskuudessa on heitä, joille alkoholi ei tuo mukavaa oloa. Se suojaa riippuvuudelta, sillä kukapa jatkaisi toimintaa, joka ei tuota nautintoa.
Monelle meistä alkoholi tuo erittäin voimakkaan hyvänolon tunteen, euforian. Toisille tuntemus on miedompi. Ne, jotka saavat voimakkaan hyvän olon alkoholista, ovat tietenkin suuremmassa vaarassa addiktoitua, mutta periaatteessa lähes kuka tahansa, joka kokee nousuhumalan mukavana, voi jäädä koukkuun alkoholiin.
Miten riippuvuus syntyy?
Riippuvuus vaatii sekä kemiallisen prosessin että monissa tapauksissa myös otolliset olosuhteet.
Addiktion kehittyminen on fysiologinen prosessi, jonka kehittymistä alkoholin runsas säännöllinen käyttö, henkilön geeniperimä, elämäntavat ja tietyt elämäntilanteet ruokkivat.
Kun henkilö juo alkoholia, etanoli nostaa kehossa keinotekoisen dopamiinipiikin, jolloin henkilö tuntee euforiaa. Tämä tunnetaan yleisesti nousuhumalana.
Keho kuitenkin pyrkii aina tasapainoon: kun keho saa keinotekoisen dopamiinilisäyksen, se madaltaa omaa ilohormonituotantoaan vastaavasti.
Jos alkoholia käytetään enemmän kuin kohtuudella (12 cl viiniä tai yksi keskiolutpullo) säännöllisesti useamman kerran viikossa, keho tottuu pitämään oman ilohormonituotantonsa minimiliekillä. Tämän seurauksena voimme tuntea alakuloa silloin, kun emme juo.
Se taas ruokkii halua juoda lisää, koska muistamme, että alkoholista tuli hyvä olo. Siksi iso osa suurkuluttajista eli henkilöistä, jotka käyttävät säännöllisesti alkoholia yli suositusten, kärsii keskivaikeasta masennuksesta.
Moni alkoholiongelmasta toipuneista on kertonut minulle saaneensa masennusdiagnoosin – kuten itsekin sain vuonna 2009.
Ja lähes kaikille meistä alkoholista tuli ongelma sietämättömässä elämäntilanteessa, jossa asiat vaikuttivat meihin ja/tai lapsiimme tai lapsenlapsiimme, mutta emme voineet itse vaikuttaa asiaan. Alkoholi toi nopean pakokeinon, helpotuksen tuskasta.
Näitä sietämättömiä tilanteita ovat esimerkiksi vaikea yhteishuoltajuus, jossa lapsi on vaarassa toisen vanhemman kotona, mutta yhteiskunta velvoittaa tapaamisiin. Tai tilanne, jossa oma lapsi kohtelee kaltoin lastaan ja lapsenlapsi kertoo haaveilevansa kuolemasta.
Alkoholi toimii lääkkeenä hetken, mutta lopulta käy tietenkin niin, että olemassa olevien haasteiden päälle tulee myös alkoholiongelma.
Pohjakosketus tapahtuu usein silloin, kun henkilö ei enää saa samaa helpotusta tai nautintoa alkoholista, eikä hänellä siten ole enää paikkaa, mihin paeta. Joidenkin pohjakosketus saattaa olla dramaattisempi, mutta suurin osa alkoholiriippuvaisista on tavallisia työssäkäyviä kansalaisia, jotka hoitavat velvoitteensa tunnollisesti ja elävät muuten “normaalia” elämää.
Masennukseen on yksi tehokas lääke: alkoholinkäytön lopettaminen.
Kun lopettaa juomisen, kestää tovin ennen kuin keho alkaa taas tuottaa ilohormoneita. Se, kuinka kauan palautuminen kestää, riippuu siitä, kuinka kauan alkoholin säännöllinen suurkulutus on jatkunut. Itselläni meni siihen lähes neljä kuukautta. Toisilla saattaa riittää kolme.
Ira Koivu on kirjailija ja Soberisti®-menetelmän kehittänyt muutosagentti & valmentaja. Hän kirjoittaa tällä hetkellä Korkki kiinni -työkirjaa, jonka joukkorahoituskampanja on käynnissä.
