Valiokuntakäsittelyssä tehdyt alkoholilain muutokset tukevat suomalaisten terveyttä – muutokset notifioitava EU:lle ennen täysistuntoa

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry pitää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan alkoholilakiesitykseen tekemiä muutoksia oikeansuuntaisina. Valiokunta rajasi rajat ylittävän etämyynnin samoihin alkoholipitoisuusrajoihin kuin kotimaisen vähittäismyynnin eli enintään 8,0- ja 5,5-prosenttisiin juomiin, tiukensi etämyynnin verovalvontaa ja asetti alkoholin kotiinkuljetukselle 24 tunnin vähimmäisviiveen tilauksesta. Muutokset vastaavat osaltaan kansanterveydellisiin ja taloudellisiin huoliin, joita alkuperäinen hallituksen esitys herätti. EHYT lähetti 9.6.2026 Euroopan komissiolle kirjeen, jossa se pyytää komissiota kiinnittämään Suomen viranomaisten huomion notifiointivelvollisuuteen ja ilmaisemaan kantansa siihen, edellyttävätkö valiokunnan muutokset uutta notifiointia ennen lakiesityksen hyväksymistä.

Hallituksen alkuperäisessä esityksessä rajat ylittävässä etämyynnissä olisi voinut ostaa myös kotimaisia vähittäismyyntirajoja huomattavasti väkevämpiä, jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia. Toisin kuin etäostossa, jossa kuluttaja itse vastaa tuotteen kuljetuksesta, etämyynnissä myyjä järjestää toimituksen ostajalle. Käytännössä ulkomainen verkkokauppa olisi siis voinut toimittaa väkevätkin juomat suoraan suomalaisten kotioville. Kotimaisia toimijoita sitovat prosenttirajat (8,0 ja 5,5) eivät olisi koskeneet tätä ulkomailta tapahtuvaa myyntiä. 

Valiokunnan enemmistö rajasi etämyynnin samoihin prosenttilukemiin kuin kotimaisen vähittäismyynnin. EHYT pitää tätä uudistuksen tärkeimpänä kansanterveydellisenä korjauksena: vahvojen alkoholijuomien etämyynti olisi lisännyt alkoholin saatavuutta sekä luonut käytännössä kilpailevan myyntikanavan kansanterveyteen perustuvalle yksinoikeusjärjestelmälle ilman riittäviä vaikutusarvioita. Käytännössä muutos olisi ollut vastoin hallitusohjelman kirjausta turvata Alkon kansanterveydellinen tehtävä ja asema. 

EHYT pitää myös valitettavana, ettei esityksen valmistelussa ole otettu huomioon eduskunnan vuonna 2017 yksimielisesti hyväksymää lausumaa (EV 186/2017 vp), jonka mukaan etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa vahvempien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeutta eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Valiokunnan tekemät muutokset palauttavat esityksen vastaamaan tätä eduskunnan omaa aiempaa tahtoa. 

Verovalvonta ja reilu kilpailu 

EHYT pitää tärkeänä myös valiokunnan tekemiä verovalvonnan tiukennuksia. Verohallinnon ja Tullin arvioiden mukaan noin 98 prosentissa Suomeen suuntautuvista alkoholin etämyyntitilauksista verot jäävät maksamatta, ja valtio menettää arviolta noin 285 miljoonaa euroa alkoholi- ja juomapakkausverotuloja vuosittain.  

Valiokunta esittää lakiin etämyyjien ilmoitusvelvollisuutta ja pakollista verotunnistetta sekä kuljetusyrityksille velvoitetta luovuttaa alkoholijuoma vastaanottajalle vain, jos lähetyksessä on myyjän verojen maksamista osoittava tunniste. Samat pelisäännöt on saatava kaikille toimijoille riippumatta siitä, myydäänkö alkoholia Suomesta vai ulkomailta. 

EU:n ohittaminen on ongelmallista 

Valiokunnan muutosten jälkeen lakiesitys on nyt syytä notifioida EU:lle ennen kuin se viedään eduskunnan täysistuntoon. Notifioinnin kautta saadaan selvyys aiempaan EU-oikeudelliseen kiistaan, joka on varjostanut koko lainvalmisteluprosessia. Alkuperäinen hallituksen esitys notifioitiin komissiolle 24.6.2025, ja komissio antoi esityksestä huomautuksia syksyllä 2025. Koska esitystä on sittemmin muutettu olennaisesti, EHYT katsoo, että muutokset tulee notifioida uudelleen. 

Notifioinnin ohittaminen on ongelmallista kahdella tavalla. Ensinnäkin EU:n notifiointimenettelyn tarkoitus on, että jäsenvaltioiden ja komission kommenteilla on todellista merkitystä lain lopulliseen muotoon. Tämä edellyttää, että notifiointi tehdään vaiheessa, jossa kommentit voidaan vielä huomioida. Toiseksi eduskuntaan ei tule viedä täysistuntokäsittelyyn esitystä, jonka menettelytapa ei täytä EU-oikeuden vaatimuksia. Kansanedustajien on voitava luottaa siihen, että heidän käsiteltäväkseen tulevat esitykset ovat menettelyllisesti moitteettomia. 

Notifiointivelvollisuuden laiminlyönnillä on myös konkreettinen oikeudellinen seuraamus. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallinen tuomioistuin ei saa soveltaa teknistä määräystä, jota ei ole notifioitu. Säännös voisi siten jäädä tosiasiallisesti soveltamiskelvottomaksi, vaikka se olisi muodollisesti hyväksytty, mikä aiheuttaisi merkittävää oikeudellista epävarmuutta. 

Muutokset tulee notifioida ennen täysistuntoa 

EHYT katsoo, että muutokset tulee notifioida komissiolle ennen kuin esitys viedään eduskunnan täysistuntoon. Notifioinnista vastaavat Suomen viranomaiset, ja eduskunnan tehtävänä on varmistaa, ettei esitystä tuoda täysistuntoon ennen kuin menettely täyttää EU-oikeuden vaatimukset. Komissiolle lähettämässään kirjeessä EHYT on pyytänyt komissiota kiinnittämään Suomen viranomaisten huomion notifiointivelvollisuuteen ja ilmaisemaan kantansa siihen, edellyttävätkö valiokunnan muutokset uutta ilmoitusta. 

EHYTin kirje EU-komissiolle 9.6.2026.pdf