Alaikäiset kokevat alkoholin hankkimisen helpoksi – kolmasosa saa alkoholin sisaruksen tai huoltajan kautta

Alkoholin hankkiminen alaikäisenä koetaan erittäin helpoksi, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuoreesta Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026* -selvityksestä. Samaan aikaan vanhempien asenteet vaikuttavat entistä vahvemmin nuorten alkoholinkäyttöön. Selvityksessä kysyttiin nuorten omasta alkoholin käytöstä ja alkoholin käyttöön liittyvistä asenteista. Verkkokyselyyn vastasi 1 890 iältään 15–29-vuotiasta suomalaista nuorta.

Selvityksen mukaan 73 prosenttia nuorista arvioi alkoholin hankkimisen alle 18-vuotiaana erittäin tai melko helpoksi. Vuonna 2022 alkoholin hankkimisen alaikäisenä koki helpoksi 68 %.

Alaikäiset saavat alkoholia useimmiten kavereiden ja tuttujen välityksellä. 15–17-vuotiaista vastaajista 77 prosenttia kertoi saaneensa alkoholia kaverilta tai tutulta. Kolmasosa vastaajista kertoi saavansa alkoholia sisaruksen tai vanhemman kautta. Neljännes vastaajista mainitsi sosiaalisen median yleiseksi tavaksi hankkia alkoholia.

”Nuorten vastauksissa näkyy, että alkoholin välittäminen alaikäisille tapahtuu edelleen pääosin lähipiirissä. Erityisen huolestuttavaa on, että myös huoltajilta saatu alkoholi on nuorten kokemuksissa edelleen yleistä”, sanoo EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Mika Piipponen.

Alkoholi liittyy nuorilla vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin

Nuorten suhtautuminen alkoholiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Vuonna 2026 nuorista 85 prosenttia arvioi alkoholin käytön olevan yleistä omassa ikäryhmässään, kun kaksi vuotta aiemmin näin ajatteli 62 prosenttia. 64 prosenttia nuorista arvioi muiden samanikäisten suhtautuvan alkoholin käyttöön myönteisesti, kun vuonna 2016 vastaava osuus oli 54 prosenttia.

Alkoholi näyttäytyy nuorille ennen kaikkea sosiaalisena ilmiönä. Yli puolet nuorista kertoi käyttävänsä alkoholia hauskanpidon, yhdessäolon tai ryhmään kuulumisen vuoksi. Erityisesti nuorten kokemus ryhmäpaineesta on kasvanut voimakkaasti: jo 55 prosenttia nuorista sanoo käyttävänsä alkoholia siksi, että muutkin seurassa juovat. Aiempina vuosina ryhmäpaineen mainitsi alkoholin käytön syyksi vain kolmannes nuorista.

”Nuorten vastauksissa näkyy ristiriitainen kehitys. Alkoholin käyttöä pidetään edelleen hyvin normaalina osana nuorten sosiaalista elämää, vaikka samaan aikaan iso osa nuorista tekee aiempaa tietoisempia päätöksiä olla käyttämättä alkoholia”, Piipponen kertoo.

Vanhempien asenteilla ja arvoilla entistä suurempi vaikutus

Vanhempien asenteiden, esimerkin ja luottamuksen merkitys näkyy entistä vahvemmin nuorten valinnoissa. Lähes joka kolmas nuori kertoi, ettei käytä alkoholia perheen mallin tai vanhempien kontrollin vuoksi ja neljännes luottamuksen säilyttämisen vuoksi. 12 prosenttia vastaajista taas kertoi käyttävänsä alkoholia vanhempiensa sallivien asenteiden vuoksi.

”Tulokset muistuttavat siitä, että vanhemmilla on edelleen paljon vaikutusvaltaa nuorten päihdevalintoihin. Nuoret seuraavat aikuisten asenteita tarkasti, ja aikuisen kielteisellä suhtautumisella nuoren alkoholin käyttöön on suuri merkitys. Koulun ja oppilaitosten päättäjäisviikonloppu lähestyy, ja joillekin nuorille se on yhä juhla, johon kuuluu alkoholi. Nyt on taas se hetki, kun meidän aikuisten täytyy muistaa kieltäytyä, jos nuori pyytää meitä sitä ostamaan”, Piipponen sanoo.

*Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 -selvitys on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n joka toinen vuosi toteuttama kysely nuorille. Kyselyssä kartoitetaan nuorten asenteita päihteitä ja siihen liittyviä kulttuurisia tekijöitä kohtaan. Kyselyn toteutti vuonna 2026 Taloustutkimus. Tutkimusjoukkona oli 1 890 nuorta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä valtakunnallisesti. Nuorten ikäjakauma kyselyssä oli 15–29-vuotta.

EHYT ry:n Hakematta paras -kampanja haastaa täysi-ikäiset pohtimaan omaa rooliaan alaikäisten alkoholinkäytössä. Kampanja on aktiivisena sosiaalisessa mediassa viikoilla 21 ja 22.