Pelikasvatus osaksi vanhemmuutta
On tärkeää tiedostaa, miksi oma lapsi on kiinnostunut pelaamisesta. Lapset käyttävät pelejä usein luovasti ja sosiaalisesti, digitaalisen leikin välineenä. Pelit voivat toimia inspiraationa muulle tekemiselle, esimerkiksi piirroksille tai pihaleikille, kuten lastenohjelmat ja sadutkin. Pelit voivat olla myös tärkeä sosiaalinen ympäristö, jossa vietetään aikaa yhdessä kavereiden kanssa. Parhaiten aikuiset voivat tukea lapsen kasvua ja tervettä suhdetta pelaamiseen olemalla avoimia ja uteliaita siitä, mitä lapsi pelatessaan tekee. Usein lapsi näyttääkin mielellään peleissä tekemiään saavutuksiaan ja luomuksiaan aikuisille. Niistä kiinnostumalla osoitetaan välittämistä niin lapsen tekemisestä kuin lapsesta itsestään.
Tasapainoista pelaamista on hyvä alkaa harjoittelemaan varhain, yhdessä tehden ja kokien jo ennen kuin lapsi aloittaa pelaamisen. Peliajan rajaaminen on erityisen tarpeellista pienimmillä lapsilla. Vaippaikäisillä keskittyminen laitteettomaan vuorovaikutukseen ja perinteisiin peleihin on ensisijaista, leikki-ikäisillä pelaamisen tulisi olla vielä vähäistä, valvottua ja laadukasta. Yli viisivuotiailla lapsilla pelaaminen sen sijaan on itsenäistä ja sen rajoittaminenkin voi tapahtua luontaisesti muun, monipuolisen arjen ohjaamana. Kun pelaamisen oheen liitetään liikuntaa ja ulkoilua, säästytään pelaamisen fyysisiltä haitoilta, kuten lihasjumeilta ja päänsäryiltä. Ruokailut taas voivat toimia pelivapaina hetkinä ja rauhallisen, ruuduttoman tekemisen kuten lukemisen sijoittaminen aikaan ennen nukkumaanmenoa takaa sen, ettei lapsen uni kärsi pelaamisesta.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee tukea sovitun peliajan käsittämisessä. Tätä voi edistää esimerkiksi seuraamalla lapsen pelaamista hieman ennen peliajan loppumista. Tämä on myös hyvä hetki havainnoida pelin luonnetta ja keskeytysmahdollisuutta. Joskus voi olla tarpeen antaa lapsen läpäistä pelaamansa taso tai pelata matsi loppuun, jos vaihtoehtona on, että lapsi menettää kaikki saavutuksensa. Lakisääteiset ikärajat ja pelien sisältömerkinnät ovat erinomainen väline vanhemmalle arvioida pelisisältöjen sopivuutta oman lapsen ikätasolle. Digitaalisen ympäristön turvallisuudesta ja esimerkiksi peleissä tapahtuvasta rahankäytöstä tulee puhua myös varhain.
Pelikasvatuksen ei tarvitse olla mutkikasta. Vaikka pelaaminen olisi itselle vieraampaa, kannattaa pelaamiseen tutustuminen. Arjen helpottumisen lisäksi auttaa se luomaan keskustelukulttuuria, jossa lapsi voi helpommin puhua pelimaailmassa kohtaamistaan positiivisista ja negatiivisista tunteista tai ilmiöistä. Aloittaa voi vaikka kysymällä lapsen lempipelistä tai -pelihahmosta.
