Sosiaaliturvan uudistukset kohdistuvat pienituloisiin ja heikossa asemassa oleviin ihmisiin
Työttömyysturvalain pykäliin on tulossa muutoksia 1.huhtikuuta: useita muutoksia astui voimaan jo tämän vuoden alussa. Myös yleisen asumistuen säännökset muuttuvat samaan aikaan. Tuen hakijan kannalta uudistukset ovat heikennyksiä. Mikä on muutosten kokonaisvaikutus, sitä ei ole riittävästi selvitetty, kirjoittaa päihdeasiamies Tuula Sillanpää.
Työttömyysturvan kiristykset
Työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajalla ei enää 1.4.2024 jälkeen ole oikeutta saada päivärahansa lisäksi lapsikorotusta. Viime vuonna lapsikorotuksen määrä oli 6,28–11,88 € päivältä riippuen siitä, kuinka monta alle 18-vuotiasta huollettavaa henkilöllä oli.
Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tämä niin sanottu omavastuuaika piteni kahdella päivällä.
Samoin lomakorvaus otetaan nyt huomioon työttömyysetuuksissa: työttömyysetuutta aletaan maksaa vasta lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. Aiemmin lomakorvausta ei jaksotettu, vaan etuutta alettiin maksaa heti omavastuuajan jälkeen.
Asumistuen muutokset
Asumistuen korvausprosentti laskee huhtikuun alussa nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin. Uudistuksen jälkeen työtulot otetaan kokonaisuudessaan huomioon asumistuen määrässä, kun aiemmin kuukausituloista tehtiin 300 euron ansiotulovähennys.
Asumistuen perusomavastuuta ei muodostu lainkaan kaikkein pienituloisimmilla, mutta alarajan ylittävistä tuloista otetaan huomioon 50 prosenttia aiemman 42 prosentin sijaan. Lapsiperheiden omavastuu muodostuu hieman pienemmäksi ja perhe saa vähän suurempaa tukea. Asumistukea ei enää 1.4.2024 jälkeen voi saada omistusasuntoon.
Etuuksien jäädyttäminen
Erillisen lain perusteella eräitä kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottuja etuuksia ja rahamääriä ei tarkisteta eikä koroteta vuosina 2024–2027. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien vähimmäismäärä ja työttömyysturvalain peruspäiväraha.
Uudistusten kokonaisvaikutusta ei ole arvioitu
Heikennykset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, työttömiin, lapsiperheisiin ja huonossa asemassa oleviin ihmisiin. Monesti sama henkilö tai perhe tarvitsee useita tukia, jolloin kiristysten määrä kertaantuu. Niiden kokonaisvaikutus ei ole edes tiedossa, koska sitä ei ole riittävästi selvitetty.
Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että raha ei aina riitä edes perustarpeisiin, kuten riittävään ruokaan, terveydenhuoltoon tai tarpeen mukaiseen asuntoon.
Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka määrittelevät muun muassa perusturvan tasoa. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut useita kertoja, viimeksi 15.2.2023, että Suomen sosiaalivakuutusetuuksien ja -avustusten taso ei täytä minimivaatimuksia, vaan sitä tulee korottaa. Tilanne oli tämä jo ennen vuoden 2024 lakiuudistuksia. Siitä huolimatta etuuksia ja avustuksia on heikennetty entisestään.
